Anneli Naukkarinen oon iloinen ko hän saa työtelä omassa komuunissa oman kielen ja kulttuurin kans. (Kuva: Heidi Nilima Monsen)
Porsangin kielisentterin aukaisthiin 25. aukustikuuta. Sentterin faakilinen johtaaja oon oman komuunin vaimo, Anneli Naukkarinen (38).
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Porsangin kväänin kielisentteri oon keskelä Lemmijokkee, RiddoDuottaarMuseuumin vieressä. Se ollu käytössä jo päässiissiistä asti.
– Ihmiset alkoivat kevhäälä käymhään täälä ilman ette olima kerinheet eđes annonseeraanmhaan, museuumin konservaattori Riinakaisa Laitila muisteli Ruijan Kaijule maikuussa.
Komuuni oli hyyräny hänen prosjektinjohtaajaksi joka hommasi sentterin alkhuun.
– Se oon justhiinsa se mikä oon toivet: Ette tämä olis elläävä sentteri mihiin oon helppo tulla ja missä ihmiset triivastuthaan ja ette ihmiset tiettäävät ette täälä oon ihmissii jokka puhhuuvat kväänii, Laitila sannoo.
Ylipalosta
Kielisentterin johtaaja Anneli Naukkarinen aloitti 15. juulikuuta.
Anneli skal drive språksenteret i Lakselv
Naukkarinen oon syntyny Porsangin Ylipalossa, studeerasi Tromssassa ja palasi kotikomuunhiin. Hän oon studeerannu lastensuojelupedagogiikkaa, psykososiaalista työtä lasten ja nuorten kans sekä praktista pedagogiikkaa. Hän oon työtely eniten Porsangissa mutta kans Kaarasjovessa ja Hammerfestissä.
Hänen isä oon suomalainen ja äiti oon kvääni.
– Mie sanon ette mie olen puoleksi suomalainen ja puoleksi kvääni ja lisäksi vähän ruijalainen, hän naureskellee.
Ko hän oli lapsi, kotona ja kylälä ei puhuttu juurikhaan suomee eikä kväänii. Isä oli tullu Oulusta Lemmijokheen 1970-luvula ja hänki oli vaihtanu kielen. Suomea Anneli kuuli eniten kesälä Ylikiimingissä isän sukulaisten luona, Arkalan kylässä. Sielä peret oli joka kesä.
Kväänii hän saattoi puhhuut isovanhiimiitten ja äidin vanhiiman siskon kans.
– Mie ymmärrän kväänii ja suomee mutta en puhu niin paljon. Minun mooli oon ette opin kielen kunnolisesti, Anneli Naukkarinen sannoo.
– Minula oli koulussa suomee ja kväänii mutta 2000-luvun alussa mie lähin Tromsshaan ja se jäi. Pari vuotta aikkaa mie kuitenki hoksasin ette nyt oon mahđolinen opiskella kväänii ja se anttaa studiepoengii. Minun lapsi oli kans alkanu lastentarhaassa kväänin kielipesässä. Kaikki passasi ja henkasi yhtheen. Kaikki tapattui justhiinsa oikkeesheen aikhaan, Naukkarinen muistelee.
Motivasuuni, aikkaa ja voimii
– Porsangissa oon monta sukupolvee jokka ei ole oppinheet kieltä: lastentaraslapsii, koululaissii, vanhimiita ja isovanhimiita, Naukkarinen sannoo.
Hän oon iloinen ette hän oon saanu justhiinsa tämmöisen, hyvin tähđelisen työn omassa kotikomuunissa.
Hän meinaa ette työpaikka oon hyvä motivasuuni ottaat kielen takaisin.
– Mutta työpaikka ei ole nokko. Sie tarvittet kans aikkaa ja voimii.
Perheen ja työn lisäksi hän oon myötä Røde Korsissa ja politikissa. SV oon hänen parttii ja hän oon komuunivaalissa parttiin 2. kandidaatti.
– Se oon tärkkee olla myötä politikissa. Kvääniitten assiit ei eđisty ilman politikkii, hän sannoo.
Studeeraa kväänii
Puhuma mobiilissa ko hän oli ajamassa Alattihoon kväänin kielen kursisamlinkhiin.
– Minula oon kymmenen studiepoengii kväänin kielestä ja nyt mie olen alkanu uuđen kursin mikä anttaa 15 studiepoengii, hän muistelee.
Hän oon hunteerannu sitä ette kunka hän pärjää tässä työssä ko hänen kväänin kielen taito ei ole äidinkielen tasala.
– Mutta mie olen ajatellu ette se saattaa kans olla etu. Piian ihmisille oon helpompi tulla ja ottaa kontaktii, hän toivoo.
– Met freistaama tarjota appuu kaikile jokka halluuvat oppiit enämen kväänin kielestä.
Kväänin kielikafeea, minkä Lemmijoven kvääniseura alkoi monta vuotta aikkaa, oon kielisentterissä joka toinen tuorestai klo 19-21.
Plaana oli valmhiina yhđeksän vuotta
Departtementti pyysi vuona 2009 ette Porsangin komuuni tekis kväänin kielisentterin plaanan. Plaana oli valmis seuraavana vuona mutta vasta 2018 departtementti antoi rahhaa sille.
– Det er en gledens dag i Porsanger
Plaanan myötä kväänin kielisentteri oon osa komuunin kulttuuri- ja koululaitosta ja sen tarjoo palveluksii lapsile, raavhaile ja vanhoile. Kielisentterin työntekkiijät käyvät lastentarhaissa, kouluissa ja vanhoittenkođiissa.
Kielisentterin tehtäävä oon eđesauttaa kväänin kielen elästymistä. Se tarjoo kielikylppyi, kielikurssii, kielikafeeoita, satutiimoi ja verstaita eli työpajjoi missä oon erilaissii teemoi niinko vaikka histooria, ruoka, musikki, käsityöt ja muut kulttuuri- eli elämänkeinopörintheet.
Kielisentteri oon kokkoontumispaikka ja sinne saa tulla käymhään ja puhumhaan kväänii. Kaikki oon tervetulheet sinne.
Kielisentteri lissää ihmisten tiettoo ja ymmärrystä kväänin kielestä.
Ymmärys tullee esile
Porsangin sentteri oon neljes kväänin kielisentteri Ruijassa.
– Det er nå fortsettelsen starter
Porsangin sentterin aukaisemisjuhlassa 23. aukustikuuta oli paikala fylkesmanni Elisabeth Vik Aspaker ja suurkäräjäeđustaja Hadia Tajik Rogalandista. Het sekä Ruijan kveeniliiton johtaaja Hilja Huru saarnasivat.
Terje Aronsen muisteli kunka kväänin elästyttäminen alkoi: Muutamat oppilhaat pyysivät ette Terje opettais heile sitä kieltä mitä ämmi ja äiji puhhuuvat. Sitte tuli Kainun institutti ja universiteettikursit ja ymmärrys alkoi leviämhään.
Elisabeth Vik Aspaker sanoi ette yksi tärkkee mooli oon ette kväänin kielen tunnethaan ja ette se näkkyy paremin yhtheiskunnassa. Hän praamasi kväänii ja ruijansuomalaissii jokka työtelhään yhistyksissä, museuumiissa ja komuuniissa tämän assiin etheen.
