Munsala-drakten er en av de mest populære finske draktene.
Suomalainen kansallispuku toimii ja herättää ansaittua huomiota myös Norjassa. Kysyin kolmen tromssansuomalaisen kokemuksia asiasta.
Teksti ja kuvat: Anne Mäkinen
1. Miksi juuri tämä puku?
2. Käytätkö pukuasi usein ja mitä kansallispuku sinulle merkitsee?
3. Käyttäisitkö kansallispukua, jos asuisit Suomessa?
Reetta Andreassen, Laksvatn.
Rovaniemen puku.
1. «Se oli yksinkertainen tehdä, siinä ei oo mitään pitsejä eikä krumeluureja. Isoäiti osti kankaat ja äiti ompeli puvun 80-luvun lopulla, mutta tykkimyssy on teetetty erikseen.»
2. «Sain puvun aivan äsken. Äiti käytti sitä isoissa juhlissa. Suomessa ei käytetä kansallispukua niin paljon ku täällä Norjassa ja siksi minä sen tänne sain, koska täällä arvostetaan pukua paljon enemmän. Onhan se ihana perinne eikä tartte miettiä mitä laittaa päälle.»
3. «Enpä oo aatellu asiaa, en varmaan samalla lailla ku täällä. Kyllä mää mieluummin käytän pukua täällä Norjassa, se on varmaan joku semmonen kansallistunne, joka täällä voimistuu.»
Mari Hepo-oja peri Etelä-Pohjanmaan eli Härmän-Isonkyrön kansallispuvun. U.T Sirelius on julkaissut Keski-pohjanmaa (Härmän-Isokyrön seutu) nimisen kansallispuvun mallin vihkossaan Suomen kansallispuvut 1922. Puku on ollut yksi suosituimpia kansallispukujamme. Pukukokonaisuus on aidosti eteläpohjalainen.
Jenina Rantala Eriksen, Tromssa.
Munsalan puku.
1. «Minä perin tämän puvun äitiltä. Puku on kulkenut suvussa jo neljä polvea. Isomummini Pirkko Kangasmaa on kutonut kankaat ja tehnyt puvun emäntäkoulussa noin vuonna 1938. Puku siirtyi edelleen mummolleni Irja Härköselle ja äidille Kirsi Rantalalle.»
2. «Käytän pukua Norjassa söttendemaina, Suomen itsenäisyyspäivänä ja suurina juhlapäivinä. Puku on mun suomalainen identiteetti, kaikki kysyy aina mistä puku on ja miks mulla on tää puku ja sitten saan kertoa.»
3. «Sitä minä en tiiä ku oon asunu melkein koko elämäni Norjassa. Mutta mummi ja äiti on käyttäny pukua Suomessa niin kyllä minä uskon, että oisin minäki käyttäny.»
Mari Hepo-oja, Tromssa.
Härmän-Isonkyrön puku.
1. «Kun äiti kuoli 1,5 vuotta sitten perin tämän puvun. Vaikka puku on semmoselta alueelta mihin mulla ei oo mitään kytköstä on se äitin käsin ompelema ja sillä on mulle paljon tunnearvoa.»
2. «En käytä usein, mutta käytän aina tilaisuuden tullen. Suomessa asuessa en ollu ikinä harkinnukkaan puvun hankkimista, mutta kun tulin Norjaan halusinki kansallispuvun. Norjalaiset kansallispuvut on tosi kauniita, mutten vois kuvitellakkaan käyttäväni norjalaista vaan halusin suomalaisen puvun. Kannan pukua ylpeydellä.»
3. «Varmaan kynnys käyttää pukua Suomessa ois korkeampi. Mutta sen jälkeen ku oon asunu täällä, jos nyt muuttaisin takas Suomeen varmasti käyttäisin pukua enemmän ku mitä jos oisin asunu koko ajan Suomessa.»
