Tromssalainen peret oon saanu tapela puolitoista vuotta pihasaunan rakentamisesta.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Frank Jonny Øynes ja hänen vaimo assuuvat Tromssan saaren vestapuolela aivan meren rannassa. Het olivat unistelheet saunasta monta vuotta. Komuuni antoi rakenusluvan februaarikuussa 2018.

Het tilasivat Suomesta saunamateriaalin ja alkoivat rakentamhaan aukustikuussa 2018. Het saivat raakapytingin hopusti ylös mutta seuraavassa kuussa Ishavsbyen friluftsråd protesteerasi ja määräsi yhtäkkii rakenustopin. Raati meinasi ette saunapytinki estää ihmissiin vaphaan kävelyn rantaa pitkin. Se vaati ette sauna häyttyy rakenttaat 100 meetterii rannasta ette ihmiset päässeevät vaphaasti kulkemhaan rannassa.

iTromsø-aviisi oon muistelu tästä monta kerttaa.

– Sauna privatiseeraa rannan

Øynes meinasi ette sauna ei ole estet kulkemiselle. Hän haki dispensasuunii mutta komuuni ja fylkinkomuuni ei antanheet.

– Komuuni ja fylkinkomuuni meinasivat ette sauna privatiseeraa rannan, Frank Øynes muistelee.

–  Kunka sauna nyt tekis rannasta enämen privaatin, ko sielä oon ollu monenlaista pytinkii jo ennenki? Frank Øynes ihmettellee.

Saunan oon rakenettu täyttömaale, issoin louhikivviin pääle, nuoin kaksi meetteerii ylemäksi ko luononhierua mikä oon tomtin pohjaispuolela. Ko talon rakenethiin, komuuni neuvoi ajamhaan maata meren puolele niin ette meri ei veis talloo.  Sen jälkhiin naapurit rakensivat sinne naustin, kaajan ja laiturin.

Saunan sivvu kulkkee 1,5 m levvee polku. Kuva: Liisa Koivulehto

Øynes saunan ja meren välhiin polun mitä pitkin ihmiset saattaavat kulkkeet. Louhikivviin pääle hän oon luvanu rakenttaat trapun.

– Kunka ushein tet oletta nähnheet vierhaita ihmissii kävelemässä tässä rannassa?

– No nyt ko aviisit oon kirjoittanheet tästä, täälä oon käyny ihmissii, mutta ei koskhaan ennen, Øynes naureskellee.

Talon yläpuolela oon autotie ja sen vieressä kulkkee kävely- ja sykkelitie.

– Saunakulttuuri oon vieras täälä

Øynes valitti. Ishavsbyen friluftsraati valitti. Politikkerit debateerasivat ja argumenteerasivat: Kuka päättää? Kansan valittemat politikkerit eli byrokraatit?

Saunarakenuksesta diskuteerathiin vuođen aijan komuunistyyrissä, formannskapissa, fylkinkomuunissa ja friluftsraatissa.

–  Mie meinaan ette tästä oon tehty vaikkee asia siksi ko saunakulttuuri oon vieras täälä, Øynes meinaa.

Aukustikuussa hän viimin sai luvan jatkaat rakentamista. iTromsø aviisi muisteli tästä ensimäisenä.

Laattii, lautheet ja piippu vailuthaan.

– Mie toivon ette met pääsemä jouluna saunhaan, hän iloitsee.

– Ihmisoikkeus

– Ruijassa oon paljon fiinii ranttoi mutta saunoi ei rannoila näje. Miksi sie ja sinun vaimo halusitta saunan?

– Meilä oon sekä kainulaissii ette suomalaissii ystäviitä. Olema monta kerttaa olheet ystäviitten kans Kolarissa ja Ylläksellä. Olema ymmärtänheet kunka tarpeheelinen sauna oon ihmisen tervheyđelle ja hyväolole. Saunominen oon ihmisoikkeus. Meilä ei kans ole hyttää – meiđän koti oon meiđän hyttä. Eikös se ole ökoloogistaki? Øynes kyssyy.

– Olekko sie kväänisukkuu?

– Mie en tieđä yhthään. Isä oon Mjeldestä Kvaløyasta ja hänen faari oli Etelä-Tromssan Kvæfjordista mutta mie en ole tutkinu tätä assiita ollenkhaan, Frank Jonny Øynes sannoo.