Se oon vaikea kirjoittaa kvääniä eli suomea ruijan kielen sääntöjen jälkhiin. Se ei ole aina maholistakhaan. Suomessa ja ruijassa oon eri systeemit.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
– Ruijan systeemi oon hyvin vaikea ja siinä oon monta poikkeusta. Se toimii juuri ruijan kirjoittamisessa. Miksi met käyttäisimmä tämmöistä systeemiä ko halluuma kirjoittaa kvääniä? kielitietheen professori Trond Trosterud ihmettellee.
Jos kirjoitamma kvääniä eli suomea ruijan systeemin jälkhiin se oon joskus vaikea ymmärtää mitä kirjoittaja haluaa sanoa.
– Miksi ruijan systeemi ei toimi?
– Siksi ko ruijan ortografia oon tehty ruijan eikä suomen eli kväänin kielen kirjoittamisheen.
Halluuma kirjottaa ommaa kieltä
Soan jälkhiin suomen eli kväänin kielen halutthiin hävittää Ruijasta. Koulussa lapset ei saanheet oppia kirjottamhaan ommaa kieltä. Koulussa opetethiin tyhä ruijaa.
Harva oon jälkhiinpäin käyny suomen eli kväänin kursila ja jaksanu opetella kunka sitä kirjotethaan. Mutta met halluuma kirjottaa ommaa kieltä! Niin met olema keksinheet monenlaisia keinoi kunka met kirjoitamma kvääniä eli suomea ruijan ortografian avula. Joskus se toimii jotenki mutta ushein tullee probleemia.
– Ruijan ortografia oon sotkunen ja siinä oon kans jälkiä tanmarkusta ja tämä tekkee siitä vieläki sotkuisemman. Kväänin ja suomen systeemi oon paljon helpompi, Trosterud sannoo.
Helppo systeemi
Kväänissä ja suomessa oon helppo systeemi lyhykäisten ja pitkien äänien merkittemisheen: Lyhyet äänet merkithään yhelä kirjaimella ja pitkät äänet merkithään kahdela kirjaimella.
– Meilä oon esimerkiksi sanat tuli, tulli ja tuuli. Ruijan systeemin jälkhiin sie saatat kirjottaa tulli ja tuuli, mutta et tuli missä oon lyhyt painolinen vokaali ensimäisessä tavussa. Kväänin kielessä oon tuhanssii sannoi missä oon sama äänimönsteri, Trosterud muistelee.
Hän neuvoo ette jokhainen joka haluaa kirjottaa kvääniä eli suomea alkkaa käyttämhään kväänin ortografiita.
Mitä merkittee «bora»?
– Mikä se oon probleemi?
– Met saatama ajatella jonku esimerkkisanan joka olis kirjotettu ruijan ortografian jälkhiin: «bora». Se saatettais lukea kvääniksi eli suomeksi näin: pora, purra, pura eli poora. Viiminen ei meinaa mithään. Eli se saattais tarkottaa kolmea eri asiaa! Ruijan systeemi ei vaan toimi! Trosterud sannoo.
– Jos sie haluat kirjottaa kväänii, sie häyt heittää ruijan ortografian. Kväänin kirjotussäänöt sie opit viiessä minutissa.
O, u ja y oon aina samat
– Entä kväänin o ja u? Eikös net ole eriskumhaiset?
– Mailmassa oon kolme kieltä missä oon eriskumhainen o ja u, ja net kielet oon ruija, ruotti ja engelska. Muissa mailman kielissä «o» oon tyhä [o] eikä sekä [o] ja [uu]. «u» oon tyhä [u] og eikä sekä [u] ja [üü]. Ja bokstaavin «y» sanothaan aina [ü]. Kväänin kielen pukstaavit lausuthaan aina samala tavala eikä net vaihettele eri sanoissa, kieliprofessori muistuttaa.
