Hvis din mor eller far er finsk, er du også finsk statsborger selv om du ikke har vært registrert. Etter fylt 18 år må du selv kontakte det finske folkeregisteret. Doble statsborgere kan beholde sitt finske statsborgerskap også etter de har fylt 22 år hvis de ber om det.

Hvis din mor eller far er finsk, er du også finsk statsborger selv om du ikke har vært registrert. Etter fylt 18 år må du selv kontakte det finske folkeregisteret. Doble statsborgere kan beholde sitt finske statsborgerskap også etter de har fylt 22 år hvis de ber om det.

.

Vanhemmat voivat ilmoittaa alaikäisen tietoja, mutta täysi-ikäiseksi tultuaan – eli 18 vuotta täytettyään –  henkilön pitää tehdä se itse.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

19-vuotias nuori,  syntynyt ja kasvanut Norjassa. Isä  on Suomen kansalainen ja  äiti Norjan kansalainen. Tai toisinpäin. Vanhemmat saattavat olla naimisissa keskenään tai avoliitossa tai eronneita.  Joka tapauksessa kaikki ovat aina olleet siinä uskossa, että lapsi on ainoastaan Norjan kansalainen «kun Norjassa kerran asutaan». On myös ajateltu sitä että Norja ei salli kaksoiskansalaisuutta. Ja on kuultu jostain 22 vuoden ikärajasta. Nyt lapsi on alkanut miettiä, että voisiko hän kuitenkin olla Suomen kansalainen. Hän voisi ehkä opiskella Suomessa ja muutkin mahdollisuudet kiinnostavat. Ja onhan kysymys myös identiteetistä.
Tuntuuko tutulta?

Ota itse yhteys maistraattiin!
Norjassa asuva henkilö saattaa siis olla Suomen kansalainen vaikka häntä ei ole merkitty Suomen väestörekisteriin.
– Kyse on siitä, onko hän Suomen kansalainen vai ei, eikä siitä, minkä ikäinen hän on tai mitä hänen vanhempansa ovat aikaisemmin ilmoittaneet. Vanhemmat voivat ilmoittaa alaikäisen tietoja, mutta  täysi-ikäinen eli18 vuotta täyttänyt  henkilö voi tehdä sen itse.  Henkilö voi milloin tahansa ilmoittaa itsestään Suomen väestörekisteriin, jos hän on Suomen kansalainen, konsuli Tarja von Lüders Suomen suurlähetystöstä Oslosta kertoo.

22 vuoden raja ei este
Jos olet sekä Suomen että jonkin toisen valtion kansalainen, saatat menettää Suomen kansalaisuuden automaattisesti 22-vuotiaana. Suomen kansalaisuuden voi kuitenkin säilyttää jos voi osoittaa riittävän yhteyden Suomeen. Tähän riittää esimerkiksi  vapaamuotoinen kirje, jossa kerrot että haluat säilyttää kansalaisuutesi. Kirje pitää lähettää joko Suomen suurlähetystöön tai maistraatille Suomeen.

Yleispätevää vastausta ei ole
Suurlähetystö ja maistraatti painottavat, että kaikkiin tilanteisiin sopivia yksityiskohtaisia vastauksia ei voi antaa. Yksittäistapauksiin kantaa otettaessa pitää olla käsillä henkilön väestörekisteriin merkityt tiedot, ennen kuin voidaan ottaa kantaa juuri hänen tilanteeseensa.
Maistraatin mukaan yleisarvio on, että henkilö voi milloin tahansa ilmoittaa itsestään väestörekisteriin, jos hän on Suomen kansalainen.
–  Onko Suomen kansalaisen Norjassa syntynyt  lapsi aina oikeutettu saamaan Suomen kansalaisuuden?
– Kyllä, mikäli toinen vanhemmista on Suomen kansalainen, von Lüders vastaa.

Päivitä henkilötietosi!
Hän muistuttaa että ulkomailla asuva suomalainen on velvollinen päivittämään henkilötietonsa, muun muassa lapsen syntymästä, avioliitosta, avioerosta ja nimenmuutoksesta. Muutoksista tulee ilmoittaa Suomen väestötietojärjestelmään (www.maistraatti.fi ).
Lapsen syntymästä ilmoittamisessa on kolme eri menettelyä riippuen siitä kumpi vanhemmista on Suomen kansalainen ja ovatko vanhemmat naimisissa keskenään.
– Mikäli äiti on Suomen kansalainen jätetään ilmoitus maistraattiin lomakkeella «Ilmoitus ulkomailla syntyneestä Suomen kansalaisesta». Samoin tehdään, mikäli isä on Suomen kansalainen ja naimisissa lapsen äidin kanssa, von Lüders selvittää.
Jos isä on Suomen kansalainen, mutta ei naimisissa lapsen äidin kanssa, ilmoitus jätetään maahanmuuttovirastoon (www.migri.fi), ja se on maksullinen.

– Voiko henkilö siis olla Suomen kansalainen vaikka häntä ei ole ilmoitettu väestörekisteriin?
– Henkilö voi olla Suomen kansalainen, mutta kansalaisuus rekisteröidään virallisesti vasta kun yllä mainitut ilmoitukset on tehty, von Lüders toteaa.

 

Pikaohje lapsen syntymän rekiströintiin

Kun lapsen äiti on suomalainen tai naimisissa oleva isä on suomalainen:  http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/maist_vrk175/index.html
Tarvittavat liitteet:
• Syntymätodistus, alkuperäinen
• Kopio vanhempien passeista
• Virkatodistus lapsesta («Utskrift av  registrerte opplysninger»)
• Isyyden tunnustus (jos vanhemmat ei
naimisissa)

Kun lapsen isä on suomalainen, mutta ei naimisissa lapsen äidin kanssa:
http://www.migri.fi/asiointi/lomakkeet/kansalaisuuslomakkeet#kan_4_fi
Tarvittavat liitteet:
• Syntymätodistus, alkuperäinen
• Kopio vanhempien passeista
• Virkatodistus lapsesta («Utskrift av registrerte opplysninger»)
• Norjassa tehty isyyden tunnustus

Lisäksi on käytävä edustustossa lapsen kanssa.

www.migri.fi/suomen_kansalaisuus
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/ohjeita_ulkosuomalaisille/