Saattaisko kväänin ja meänkielen kirjakielen yhistäät?

Pitäiskö yhistää voimat ja tehhä yhteisen kirjakielen? Tätä kyssyy Eira Söderholm.

 

Riikinraja ei ole kieliraja. Saattaisko kvääniilä ja meänkielisillä olla sama kirjakieli?

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

«Meänkieltä» ei ole tyhä Ruottissa eikä «kvääniä» tyhä Norjassa. Meänkielessä ja kväänissä oon monenlaissii yhtheissii trekkii, rajjoin yli.

Esimerkiksi Jällivaaran dialektiissa oon sammoi trekkii ko Porsangissa, niinko spesiaaligeminasuuni eli sanothaan esimerkiksi ranttaa ja korkkee  sekä het sanothiin.

 

Tornionlaksossa taas puhuthaan samhaan laihiin ko Raisissa: rantaa ja korkea sekä het sanoit.

Varengin kväänin dialektissa oon trekkii sekä Jällivaarasta ette Tornionlaksosta.

Eira Söderholm saarnasi kväänin- ja meänkielestä Meänkieliseminaarissa 2020.

Hän esitti ajatuksen ette kvääniilä ja meänkielisillä saattais olla sama kirjakieli.

– Vaikka Norjassa ja Ruottissa oon erilaissii formui niin aina löyttyy kuitenki yhtheinen formu minkä saattaa valita, Söderholm sannoo.

Hän oon tutkinu paljon sekä kväänin ette meänkielen sannoi ja verrannu niitä. Hän oon hoksanu ette kväänin kielen dialektit oon keskenänsä enämen erilaiset ko kvääni ja meänkieli.

– Minun konklusuuni oon ette meilä saattais olla yhtheinen kirjakieli – missä oon variasuunii.

Monnii estheitä

Mutta miksi ei ole? Söderholm ramssaa ylös monta syytä.

–  Kväänin ja meänkielen puhhuujiila tahi aktivistiila ei ole yhtheistä meediaa, ei yhtheistä organisasuunii, ei yhtheistä identiteettii eikä etnisiteettii eikä yhtheistä nimmee eli etnonyymii. Kumpiki hommailhaan omissa loukoissa, hän sannoo.

Hän verttaa saamen kielen tillaa: Pohjaissaamee puhuthaan kolmessa maassa ja kuitenki se oon standardiseerattu.

Kväänkin kirjakielen standardiseeraaminen alkoi 2007. Silloin perustethiin kväänin kieliraati (Kainun kieliraati) missä oli korkkee kielikompetanssi. Sen kuitenki lopetethiin vuona 2010 ja tilale tuli kväänin kielitinka (Kainun kielitinka). Siinä oon eri dialektiin puhhuujiita.

Kieliraati työteli eniten kielen struktuurin kans. Söderholm oli alkanu suunnittelemhaan kväänin kielen grammatikin kirjoittamista jo pari vuotta aikkaa, ja hän jatkoi sitä.  Grammatikki tuli ulos 2014. Norjankielinen versuuni tuli kolme vuotta tämän jälkhiin, ja se oon netissäki  missä kaikki saahaan lastata sen alas tahi lukkeet ilman maksamatta.

– Se mikä kväänin kirjakielessä vailuu, oon sanapuohin kehittäminen, hän sannoo.

Pienet resursit

Yksi iso haastet oon kunka kväänin kirjakielen otethaan käytthöön  ja missä sitä käytethään. Söderholm ramssasi faktoi.

– Meilä oon koulukirjoi tyhä klassiile 1-7 ja tyhä yhelä varieteetilla. Sievälitteratuurii oon kans tyhä tällä samala varieteetilla eli Porsangin dialektilla. Eikä meilä ole melkhein kethään jolla kvääni oon äitinkielenä eli ensimäinen kieli. Tahi oon mutta eninosa oon yli 60-vuotiset.  Nuorii ei  tääpänä ole.

Ei pääse näkkyyville

Ei ole olemassa meediaa missä kväänin kieli näkkyy ja kuuluu.

–  Meilä ei ole kvääninkielistä meediaa. Oon yksi aviisi mutta eninosa siitä oon ruijaksi. Raatioo meilä ei ole. Kvääninkielissii kulttuuritarjouksii ei ole melkkein ollenkhaan. Litteratuuri olis juuri kaikkiin tärkkein kielele. Meilä oon oikkeesti tyhä yksi kirjailija, Alf Nilsen Børsskog, joka kuoli muutampi vuosi aikkaa eikä uussii tämmöissii kirjailijoita ole tullu.

Koska ei ole meediaa eikä litteratuuria, kieltä ei tunneta. Se oon ko paha sirkkeli.

– Monet ei aksepteeraa kväänin kirjakieltä. Se oon vaikkee aksepteerata jotaki mitä ei tunne eikä tiiä. Ja ko kielen puhhuujia ja käyttäjiitä oon niin vähän. Mie en ole optimisti kväänin kielen suhtheen, Söderholm sannoo.

–Häytyiskö olla realisti?

Hän meinaa ette assiit oon paremin Ruottissa, meänkielen kans.

– Meänkielen puhhuujiita oon enämen ja meänkieltä kirjoitethaan enämen, vaikka ei sielläkhään resurssiita niin paljon ole, Söderholm vertaa.

– Häytyiskö sitte kuitenki olla realisti, ottaat järjen pithoon ja tehhä yhtheinen kirjakieli?  Tornionlaksolaisten, jällivaaralaisten, kirunalaisten ja kvääniitten yhtheinen kirjakieli.  Siihen ei ole ainakhaan mithään lingvististä estettä. Se lykästyy, jos oon yhteinen tahto ja yhteinen organisasuuni joka ajjaa tätä assiita, Söderholm sannoo.