Ko sakana tekkee pesän kartanolle, siinä riittää kattelemista koko kesäksi. KUVAT LIISA KOIVULEHTO

 

Ko sakana tekkee pesän kartanolle, siinä riittää kattelemista koko kesäksi.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Kaksi sakanaa oli liikunu kartanolla pari päivää. Yhtenä aamuyönä kuulima ko net piethiin kovvaa ääntä. Aamula pienessä kuopassa multakasan päälä oli yksi muna, mutta sakanat olthiin poissa.

Ensistä oli muna. Kuva: Liisa Koivulehto

Sama homma seuraavanna yönä ja kuopassa oli kaksi munnaa.

Seuraavanna aamuna pesässä oli kaksi munnaa. Kuva: Liisa Koivulehto

Sitte vasta net alethiin hautomhaan. Molemat hauttoovat, sekä naaras ette koiras. Lujima netistä ette hautoma-aika oon 27 päivää ja ette penikät opithaan lentämhään viiđen viikon ikäisenä ja ette sisämaassa net kehittyyvät hopumin ko hieruassa.

Pesän ympärille kasus pitkää ruuhoo. Kuva: Liisa Koivulehto

Ko yksi hautoi, toinen seisoi katola vahtaamassa. Kerran sielä oli kolmeki sakanaa. Heilä oli kovaääninen debatti siitä ette mitä tämä merkittee.

Yhtenä päivänä tuli kolmas sakana joka halusi myötä. Tästä tuli kovaääninen praati! Kuva: Liisa Koivulehto

Sakanat olthiin hyvin hermostunheet. Net nousthiin pois pesältä paikala ko net nähthiin meiđät kartanolla.

Joskus molemat sakanat olthiin poissa pesästä kauvoin aikkaa vaikka oli kova auringonpaistet eli kylmä viima. Met pölkäsimmä ette kairo eli harakka tullee ja ottaa munat. Eli kettu?

Viikot menneevät… eikö täällä ole elämää? Kuva: Liisa Koivulehto

Nelje viikkoo meni ja sakanat hauđothiin vielä. Mitä oli tapattunnu? Olthiinko munat olheet liian kauvoin ilman lämmöttä? Oliko niissä ollu elämää ollenkhaan?

Meni 30 päivää. Sinä aamuna molemat sakanat olthiin yhtä aikkaa pesässä. Se oli epätavalista. Toinen haki mattoi ja toinen hommasi jotaki pesässä. Kävimä hopusti kattomassa: Kaksi justhiinsa kuoriutunutta penikkää!

Sakananpenikät tulthiin kuoresta 30 päivän hautomisen jälkhiin. Kuva: Liisa Koivulehto

Penikät ei viipynheet pesässä kauvoin.  Seuraavanna päivänä net jo juosthiin oraspellola vanhiimiitten pörässä.

Viikon vanhaat penikät oraspellola. Kuva: Liisa Koivulehto

Mutta paikala ko met tulima näkösäle, vanhiimat komenethiin penikät piilhoon pitkän ruohon suojhaan.

Vanhiimet saatethiin kans pelata siipirikkoo siksi ette viholinen kiinnostuis hänestä ja unheettais penikät.

Sakana pellaa siipirikkoo ette viholinen kiinostuis hänestä eikä peniköistä. Kuva: Liisa Koivulehto

Sakanat liikuethiin neljelä pellola minkä välissä kulkkee tie. Peniköilä oon monta vaaraa: kairo, vares, harakka, korppi, kokko ja kettu sekä piilit ja traktorit.

Kokko hakkee ruokkaa. Sakananpenikät oon vaarassa! Kuva: Liisa Koivulehto

Aluksi niitylä oli hyvä olla piilossa. Sitte tuli heinäaika.  Isot traktorit pörräthiin pelloila monta päivää. Heinän leikathiin ja paalitethiin ja tämän jälkhiin niityt oli aivan auttiimet.  Sakanat hajethiin ruokkaa aukkeelta niityltä kairoin ja kajaviitten seassa. Isot kairot olthiin hyvin nälkäiset!

Sakanaperet hakkee ruokkaa aukkeela sänkipellola. Kuva: Liisa Koivulehto

 

Sakanavanhiimat suojeleevat peniköitä ettei niistä tule kairon ruokkaa. Kuva: Liisa Koivulehto

Sakanavanhiimat kuitenki onnistuthiin pitämhään penikät pois traktorinpyöriin alta, ketun suusta ja kokon kynsistä.

Kaksi viikkoo vanhaa sakananpenikkä oon saanu jo punaisen nokan. Kuva: Liisa Koivulehto

 

Se kokkeilee jo siippii. Kuva: Liisa Koivulehto

Penikkä oon kasunnu kahessa viikossa hyvin. Kuva: Liisa Koivulehto

Penikät oon heti nelje viikkoo. Penikkähöyhen puttoo pois uuđen mustan ja valkoisen puvun alta. Penikät oon liki samankokoiset ko vanhiimet ja net oon alkanheet koittelemhaan siippii.

 

Kolmeviikkoinen penikkä halluu nousta ilmhaan vanhiimiitten pörhään. Kuva: Liisa Koivulehto

Yhtenä päivänä net oon lähtenheet. Näjemäkö niitä koskhaan?

Augusti- eli septemperikuussa Ruijan ranttoin sakanat alethaan siirtymhään Englanin öystärannale missä net oon talven yli.

Turvalista reissuu. Tulkkaa taas kevhäälä takaisin!

Sakanapari Tromssan Kvaløyala marsikuussa. Kuva: Liisa Koivulehto