Kymmenii lorrui ja muisteluksii pärmiin sisälä

Utsnitt av en tegning fra boka Hiiri Hiukkahamphaan suolapalat ja vähä mitäki muuta av Agnes Eriksen. Illustratør: Jörkki

 

Lukkiija päässee sisäle menheen aijan kvääniitten elämhään.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Agnes Eriksenin uusi kirja Hiiri Hiukkahamphaan suolapalat ja vähä mitäki muuta oon aarretarkku menheen aiijan elämästä ja tođistus sepistä kielenpuhhuujiista.

Yli sata kalttiita

Agnes Eriksen oon liki neljenkymmenen vuođen aijan kovonu sananparsii ja pienii muisteluksii Porsangista, Raisista ja vähän mistäki mistä oon saanu. Hän sannoo ette vielä oon muistelijoita mutta se aika, ko lapset kuulthiin sananparsii ja muisteluksii raavhailta kotona, työtelessä ja kylälä, oon lopulisesti ohi.

Vuossiin aikana Eriksen oon puhutellu eli oon saanu kirjalista eli suulista appuu 120-130 ihmiseltä, eniten Porsangista ja Raisista mutta muutampi oon Varengista, Alattiosta ja Omasvuonosta. Kaikkiin nimet oon kirjassa.

Eriksen oon lisäksi hakenu sekä Anton Sommersethin ette Jenny ja Samuli Paulaharjun kirjalista materiaalii. Heiđän notaatit oon arkkiiviissa Suomessa. Yykeänperäläinen Sommerseth ja Paulaharjut kirjoitethiin enimästi suomeksi mutta välilä heiđän notaatiissa näkkyy kväänin kieltäki.

Kovvaa työntekkoo

Kväänit oon tunnetut ittensä ja muitten piirissä siitä ette het oon kovat tekemhään työtä. Se kuuluu ja näkkyy kirjan sivuila voimalisesti. Kapitteli Talon työt – Gårdsarbeidet saapi sinun aivan hengistymhään! Se ei ollu mithään työtä mitä kväänit ei olis saattanheet tehđä talossa, kartanolla, mettässä, jänkhälä, mettäniityilä, fiskuussa, pajassa ja jäämerenpyynissä!

Luvut ja kasvit auttaavat vaivhoin

Yhđessä kapittelissa muistelhaan kunka ihminen pääsee tervheeksi vaivoista niinko tauđiista  (esimerkiksi keltatauti, rintatauti, keripukki, roskatauti, hammastauti), haavoista, kivuista, hyöniäissiin pistosta ja niin eespäin.  Kunka veren topathaan? Kunka vesi paranttaa?

Viiruksille luvut ja kasvit ei pärjää mutta sumpurilla, katajalla, pajunparkila ja vereksillä koivunvarvuila saathiin appuu muunlaishiin vaivhoin ja oirheissiin. Pajunparkki, sumpuri ja kataja oon olheet tunnetut metesiinikasvit jo kauvoin, mutta se herättää ajatuksii ette xylitolin, mitä oon koivussa, löyđethiin tietheelisesti vasta 1970-luvula.  Saattaisko vanhaasta kasvilääketietheestä löyttyyt tääpänä enämenki metesiinii?

Kaksikielinen

Kirjan oon tehty ruijankieliselle publikummile, mutta esimerkit oon kuitenki kvääninkielelä. Kaikki tittelit oon kaksikieliset.

Kirjan lopussa oon lista kaikista ihmisistä jokka oon antanheet tietoi Eriksenile sekä lista litteratuurikalttiista. Kaikki sananparret oon lopussa alfabeettisesti. Sielä oon hyvä sanalista missä oon selitetty erikoiset sanat.

Kirjassa oon nuoin 50 selkkeetä ja färikästä piirosta joissa näkkyy lorruin, sananparssiin ja muistelusten aihet ja sisälys.

Silta menheen ja tulleevan välilä

Vaikka kirjassa muistelhaan vanhaata aikkaa, Eriksen toivoo ette kirja vois olla silta kväänin kielen tulleevaisuutheen.

– Olkhoon tämä kirja apu sinule jokka halluut oppiit jotaki kväänitten suulisesta pörinöstä ja rakenttaat sillan menheeseen aikhaan. Paradoksaalista kyllä, se silta vie sinnuu kans aijassa etheenpäin ja anttaa sinule rohkeutta päästäät oman kielen kuulumhaan muitten kielten joukhoon, ja se saattaa vahvistaat sinnuu ihmisenä, Eriksen kirjoittaa alkusanoissa.