«Keskimäinen sisar painui syväle hankheen eikä päässy ylös ilman appuu. Hän huusi ja parkui. Mutta met juoksima ensin sisäle lämmittelemhään ja sitte vasta tulima ulos ja kiskoima hänet ylös.» PIIROS: JÖRKKI
.
Ko lapset saunothaan ilman vanhemiita, se joskus saattaa tapattuut outoja assiita.
Bente Imerslund
1900-luvun alussa oli Ruijassa kampanja minkä mooli oli saađa parempi hygieeni ihmisille ja sen avula hyvä tervheys. Keino oli pykätä saunoi ja saađa ruijalaiset saunomhaan.
Raisilaissii piđetthiin hyvänä esimerkkinä kaikile. Valtion terveysstatistiikkakirjassa vuođelta 1926 muistelhaan raisilaisista kunka sepät het oon: fiinit talot ja siistit kamppheet ja hyvä ruoka. Ja kaiken tavustalla oon syy: Se ette joka kylässä oon saunoi ja het saunothaan sielä joka lauvantai. Muisteluksen moraali oli ette puhthaus tuo kaikkee muutaki hyvvää!
Raisinvankkalainen Asveig Hasselberg oon saunonu lapsesta lähtiin. Nyt hän kyllä sannoo ette hän ei sauno niin paljon ko lapsena.
– Silloin saunoima kaksi kerttaa viikossa talvela ja kesälä joka päivä.
– Isä teki vihđat pihlajasta. Hän teki monta vihtaa ja net kuivathiin ja sitte niitä oli nokko koko talveksi. Ko vihđan tehthiin, lehti ei saanu olla vielä täysi, hän muistelee.
Sisar jäi hankheen
Hänelä oon paljon saunamuistoi.
– Kerran talvela saima mennä saunhaan kolmen, mie ja kaksi minun sisarta. Olima sen verran vanhaat ette meän vanhiimet ei pölänheet ette met polttaisimma ittemme kiukhaassa. Het luotetthiin meihiin. No, istuima ensin löylyssä ja sitte ko tuli oikhein palava juoksima ulos hankheen. Se oli lauha ilma ja märkälumi ja met painuima syväle hankheen. Mie ja minun pikkusisar pääsimä ylös mutta meän keskimäinen sisar ei päässy. Hän alkoi parkuut ja huutaat. Meitä kuitenki vilusti ja met juoksima sisäle saunhaan ja sisar jäi hankheen. Kukhaan muu ei kuulu ko hän parkui. Vasta ko met olima lämmitelheet, tulima ulos ja autoima sisaren ylös hangesta.
– Se ei sikkaristi ollu niin kylmä ette hän olis jäätyny sinne…?
– Ei se ollu tietenkhään niin kylmä mutta se oon visto olla syvälä hangessa kauvoin ilman kampetta. Äiti oli kans vihainen meile ko emmä olheet auttanheet sisarta paikala.
Täisauna
– Meilä ei koskhaan ollu täitä sillä ko täit kuolhaan saunassa, Asveig Hasselberg muistelee.
Hänen isä oli nuorena miehenä ollu pororenkinä Koutokeinossa.
– Ko saamelaiset tulthiin Raisinvankhaan isä lämmitti heile aina saunan. Ennenko het tulthiin sisäle het viethiin ensin peskit saunhaan kiukhaan pääle. Sitte het puđistelthiin peskit ulkona. Talvela hanki oli aivan mustana! Se oli tavalista silloin ja saamelaiset olthiin tytyväiset ko het päästhiin saunhaan ja saathiin pestä ittensä ja kampheensa.
– Mitä sauna merkittee sinule tääpänä?
– Mie en sauno niin paljon nyt ennää. Mutta ko minun lapset olthiin pienet, met saunoima kyllä. Kaikki täälä saunothaan, ja net ruijalaiset joila ei ole ommaa saunaa, net käyđhään saunassa niilä joila oon. Minun mies ei saunonu lapsena. Kerran met olima hyyryläiset talossa missä oli sauna kellarissa, Met saunoima joka lauvantai mutta eihän kellarisauna ole sama ko pihasauna missä on hirsiseinät ja aukkee laattii. Mutta tämä kiuvas ei ole samanlainen ko ennen, tämä oon ostettu Suomesta, Asveig Hasselberg muistelee.
