Pyssyjoven koulu nousi kuolheista viimi maanantaina ko uusi kouluvuosi alkoi, vuosi sulkemisen jälkhiin. Koulun kartano oli taas täynä iloissii oppilaita, ja hei ja heiđän vanhiimat ja koulun työntekkiijät ja politikkarit loistetthiin kilppaa auringon kans.
Yksi vanhiimiista katteli ko lapset taajothiin kartanolla ja sanoi ette heilä oli kova usko tähään ja ette se oon hyvä nähđä ette se kannatti tapela.
Vaikka heilä oli kova into ja usko, se ei ollu kuitenkhaan mikhään helppo tappelu. Se oon vaikkee aukaista uuđesti koulu mikä oon lopetettu ja tämä oli myyty ja siitä oli tullu asyylinhakkiijoitten vasthaanottosentteri.
Vanhiimat kovothiin nimilistoi, painostetthiin politikkariita. Het saathiin laajaa kuurttoo monilta organisaatioilta ja paikoista, ja koulun aukaisthiin taas.
Pyssyjoven koulussa kainun kieli ja kulttuuri oon integroitu opetuksheen ehkä kaikkiin eniten koko maassa. Terje Aronsen ja Kainun institutti oon olheet tässä pioneerit. Institutti aikkoo jatkaat yhtheistyötä koulun kans joven yli. Institutin ihmiset toimithaan opettajina siiheen saakka ette vasittu kainun kielen opettaaja tullee.
Monet seurathaan nyt tarkasti mitä Pyssyjoven koulussa tapattuu. Kielen ja kulttuurin säilyminen ja elästyttäminen lähtee nuorista. Pyssyjoven koululaiset oon tässä avainroolissa, vaikka het ei piian tästä eđes tieđä.
Jokku oon huolestunheet siitä ette koululaiset ja asyylinhakkiijat olhaan samassa talossa – jokku taas oon tästä hyvin iloiset. Eri kulttuuritten ihmiset oon kohđatelheet täälä vuosisatojen aijan. Kyläläiset ja asyylinhakkiijat oon opastunheet ja asyylinhakkiijat oon oppinheet kainun kieltä ja kainulaissii laului.
Kainulaiset voitetthiin tappelun Pyssyjoven koulusta mutta 400 vuotta vanhaan tervahauđan menetethiin.
Met ymmärrämmä kyllä ette kainulaisetki tarvithaan elektrisiteettii, ja ette se oon tärkkee saađa uuđen linjan Paatsivuonosta Skaidiin, mutta met emmä ymmärrä miksi trafostasuunii ei olis saattanu rakenttaat muutaman metrin verran syrjhään tervahauđasta.
Alattion Skillemoenin tervahauđasta tuli kainulaisile monela laila samanlainen tappelu ko saamelaisten tappelu Alattionjovesta 1980-luvun alussa. Se oon kysymys paljon muustaki ko jostaki 400 vuotta vanhaasta tervahauđasta jossaki pötäjämettässä. Se oon kysymys siitä ette kainulaissii ei kuunela vaikka assii koskee meitä eriliikaisesti.
Saamelaiset hävitthiin Alattion tappelun ja met häviämmä tappelun tervahauđasta. Alattion jälkheen saamelaiset saathiin valtiolta korvauksen, rahhaa, oikkeuksii ja oman tingan. Met saatama toivoot ette tervahauđasta noussee kainulaisileki jotaki hyvvää.
