Uusi saamen, minoriteettiin ja maahanmuuttajitten staatinsekretääri Johanne Gaup – nyt: Sommersæter – kävi Ruijan kveeniliiton liittokokkouksessa novemperikuussa 1997 ja sai Ruijan laulukirjan puhheenjohtaja Henri Osimalta. ARKKIIVIKUVA: LIISA KOIVULEHTO
Entinen staatinsekretääri meinaa ette kaikista minoriteetiista kväänit oon saanheet piian eniten hyöttyy 20 Rammekonvensuunista.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Hänen mielestä usseet konvensuunin paragraafit oon käyhneet totheen, paitsi kieli.
– Mutta kieliki oon nousussa. Porsangissa oon kväänin kielipesä ja heti se tullee Raishiinki, Johanne Sommersæter sannoo.
Hän oli staatinsekretääri komunaalideparttementissa syksystä 1997 kevhääseen 2000.
Hän oli myötä ratifiseeramisen lopputyössä ja ko konvensuuni oli veres.
– Ennen sinun aikkaa komunaalideparttementti meinasi ette «kväänikulttuuri on jättäny jäljet Finmarkun ja Tromssan kulttuurhiin, saamelaisen ja ruijalaisen kulttuurin rinnnala». Miksi kainulaisuus kuitenki oon jätetty kalvheesseen?
– Koska saamelaiset oon alkupöräiskansa. Monet kväänit olis halunheet samat oikkeuet mutta se ei onnistu, Sommersæter sannoo.
Siihen aikhaan tapattui paljon aivan perustavanlaissii assiita.
Saamelaiset saathiin monenlaissii oikkeuksii ja institusuunii jo ennen 1990 : Saameraadion, teatterin, pohjaismaisen saamelaisinstitutin, kielenopetuksen koulussa ja korkkeekoulun. Kväänit ei ole saanheet sammaa.
– Saamen institusuunit tulthiin siksi ko saami oli elläävä kieli Koutokeinossa ja Kaarasjovela. Usseimat sielä puhuthiin saamee ko kainun kielen puhhuujat olthiin harvassa, Sommersæter selittää.
Hän ei usko ette stattus oon ihmisille niin tärkkee ko se ette kieli ellää.
Kväänit torjuthiin
Reidun Mellem oli sillon kveeniliiton johtaaja ja Egil Sundelin oli varajohtaaja. Molemat meinathiin silloin ja meinathaan tääpänäki ette kainulaissii ei kuuneltu ja ette saamelaiset aivan suorasti työtelthiin kvääniitä vasthaan. Mitä sie sanot tähän?
– Mie ymmärän ette ko sinun vaatimukset tulhaan torjutuksi se saattaa tunttuut ette joku työtelee sinnuu vasthaan, mutta mie en tieđä ette tämä oli tehty tahtomalla, Sommersæte sannoo.
– NFK-RK vaati ommaa staatinsekretäärii kainulaisile jo ennen ko sopimuksen ratifiseerathiin. Mitä departtementti tästä ajatteli?
– Mie muistan sen. Oma kvääniin staatinsekretääri ei ollu silloin mahđolista. Mie olin justhiin ensimäinen saamen staatinsekretääri ja se oli aivan uusi assii ja sekä minoriteetit ette maahaanmuuttajat olthiin kans minun vastuula. Departtementti ei perustannu kveeniliiton vaatimuksesta, Johanne Sommersäter sannoo.
Sai paljon torrui
Kveeniliitto muistutti ette Samerettsutvalget oli jo monta vuotta aikkaa kirjoittannu ette kainulaistenki histooria ja juridiset oikkeuđet häytyy selvittäät mutta esivalta ei perustannu tästäkhään. – Mie muistan ette mie sain paljon torrui muutamilta kvääniiltä. Ihmiset ei tykänheet ja het meinathiin ette hallitus favoriseerasi saamelaisii ja piti muita alempana, ja mie olin se jota toruthiin.
