Maja Mella og Bengt Niska i STR-T. KUVA LIISA KOIVULEHTO
Ruottissa oon alkanu prosessi missä selvitethään kunka ruottalaistamispolitikki oon vaikuttanu meänkielishiin ja tornionlaksolaishiin.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
– Muutampi vuosi aikkaa Ruottin valtio alkoi kirjaamhaan kunka romaaniita oon halveksittu ja raiskattu. STR-T kysyi sitten ette eikö se olis aika ottaa esile mitä oon tapattunu tornionlaksolaisile ja meänkielisille. Vuona 2016 valtio sanoi ette ei het saata tehä mithään, tet häyttä itte alkaa. Ja nyt meilä oon menossa esitutkimus, STR-T:n toiminanjohtaja Maja Mella kertoo.
Esitutkimuksessa selvitethään muun muvassa miksi prosessin oon aloitettu, mitä tutkimuksheen häytyy ottaa myötä, kunka tutkimuksen tehđhään ja kekkä oon matkassa esitutkimuksen jälkhiin.
STR-T sai kulttuurideparttementilta 130 000 kruunuu esitutkimusta varten. Esitutkimus oon alkanu ja se valmistuu alkuvuona. Prosjektin johtaaja ja Luulajan universiteetin tutkiija Curt Person joka oon selvittäny muun muvassa Ruottin rotubiologisia tutkimuksia.
Ihmisen ääni
STR-T oon pyytäny ihmissii muistelemaan omista kokemuksista: kouluista, työtuvista ja internatiista missä sai puhua tyhä ruottia. Ja kunka ruottalaiset kattothiin tornionlaksolaisia alaspäin vaikka het olthiin työelämässä rakentamassa Ruottin hyvinvointia muitten rinnala.
– Meän kulttuuriperinön viskathiin aivan pois, meitä ei pietty arvossa, Maja Mella sanno.
