Suomalaisten kirjojen reitti Helsingistä Oslon kautta Vesisaareen

Sirpa Solgaard kaukolainaaVesisaaresta suomenkielisestä lukemista sekä itselleen että pojalleen. KUVA: PRIVAT

 

Norjan kirjastolaitos kantaa vastuuta myös suomenkielisen kirjallisuuden tarjonnasta. Palvelun pääpaikka on Vesisaaressa. Suomi-Seura ry lahjoittaa jonkin verran kirjoja.

Kristiina Puumalainen

Viime vuonna Suomi-Seura Oslo toi muutaman kymmentä suomalaista kirjaa Suomesta Norjaan ja ne saatiin vihdoinkin lahjoitettua Oslon kirjastolle viime vuodenvaihteessa. Viestittelyn yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, etteivät kaikki kirjat tulekaan Osloon, vaan osa lähetetään Vesisaareen. Tämä tietysti herätti kysymyksiä. Mistä nämä kirjat oikein tulevat? Mihin ne lopulta joutuvat? Kuka niitä lukee?

Opetusministeriö avustaa
– Suomi-Seura jakaa vuosittain jäsenyhteisöilleen suomalaisten kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja (15 kpl/vuosi). Kirjat ostetaan opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-Seuralle siihen tarkoitukseen myöntämällä avustuksella. Kirjoja lahjoitetaan ympäri maailman kaikille Suomi-Seuran ulkosuomalaisille jäsenyhteisöille (Suomi-kouluille ja –seuroille), Hanne Selin Suomi-Seura ry:stä kertoo.
Suomi-Seura toivoo, että seurat hakisivat kirjat Suomesta, mutta tiukan paikan tullen kirjat voidaan lähettää. Norjaan on kirjoja toimitettu vuosien aikana esimerkiksi Tromssaan, Osloon ja Bergeniin.
– Kirjalistalta löytyy mahdollisimman uusia ja palkittuja kirjoja niin aikuisille kuin lapsille: On tietokirjoja, romaaneja, dvd-elokuvia ja vaikka Oppi & Ilo-pelejä, jotka edistävät lasten suomen kielen kehitystä. Lahjoitettavista kirjoista on olemassa lista, josta voi noukkia omat suosikkinsa. Kaikki toiveita ei kuitenkaan voida täyttää, joten on hyvä laittaa mukaan jotain varavaihtoehtoja.
Suomi-seura Oslon saamat kirjat siis toimitettiin Oslon kirjastoon, jossa niistä valikoitui ne, jotka olivat kirjaston uudessa kirjastoluettelossa. Oslon kirjasto oli juuri vaihtanut kirjastojärjestelmää, eikä heillä kielimuurin takia ole mahdollisuutta alkaa kirjoja itse kirjaamaan. He toimittivatkin loput kirjat Vesisaareen, jossa pyöritetään suurta määrää suomenkielistä kirjallisuutta paikallisille, kaukolainaksi ja kirjastoihin siirtokokoelmina.

Norjan suomalainen kirjastopalvelu on Vesisaaressa
Vesisaaresta löytyy suomalaista kirjallisuutta noin puolet siitä mitä pienestä suomalaisesta kunnankirjastosta, noin 10 000 nimikettä. Kirjojen lisäksi on sekä lapsille että aikuisille äänikirjoja, DVD-elokuvia ja musiikkia Cd-levyinä.
Kirjastonhoitaja Reija Lång Finmarkun maakuntakirjastosta kommentoi, että kirjat ovat lähialueen asukkaiden käytössä:
– Maakuntakirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Vesisaaren kunnankirjasto. Tällä seudulla asuu suhteellisen paljon suomalaisia tai sellaisia, jotka osaavat suomea. He käyttävät suomenkielistä kokoelmaa kiitettävän ahkerasti täällä paikan päällä.
Suomalaisen kirjastopalvelun Facebook-sivulla tiedotetaan uusista hankinnoista sekä mihin kirjastoon on lähtenyt siirtokokoelmia lainaan – siis missä on uutta luettavaa tarjolla.

Kaukolaina omaan kirjastoon
Suomalainen kirjastopalvelu on osa Norjan kirjastolaitosta, joka on kirjastolakiin perustuva julkinen palvelu, jota kannattaa käyttää. Reija Lång korostaa, että suomenkielisten kirjojen lainaaminen osoittaa kirjastopalvelun tärkeyden myös päätöksentekijöille.
Finmarkun maakuntakirjastolla on valtakunnallinen vastuu suomalaisista kirjastopalveluista Norjassa. Jokainen – riippumatta siitä missä päin Norjaa asuu – voi tilata sieltä maksutta kirjoja, äänikirjoja, filmejä kaukolainana omaan lähikirjastoon.
– Toivonkin, että mahdollisimman moni Norjaan muuttava ja täällä jo asuva suomalainen tai muutoin suomen kielestä ja kirjallisuudesta kiinnostunut löytää palvelun ja hyödyntää sitä, hän sanoo.

Klassikkoja, dekkareita ja uutuuksia
Uusimmat kirjat ovat kysytyimpiä, mutta niiden lisäksi dekkarit ja suomalaiset klassikot ovat myös kysyttyjä. Reija Långin mukaan on viime aikoina kysytty etenkin Anna-Leena Härköstä, Tommi Kinnusta ja Enni Mustosta ja aina kunkin vuoden Finlandia-voittajia. Tietokirjapuolella kiinnostavat elämäkerrat ja Suomeen liittyvät kirjat, tai ulkosuomalaisten kirjoittamat kirjat. Uutta kirjallisuutta hankitaan jatkuvasti eli kannattaa säännöllisesti tarkistaa tarjonta.

– Lastenkirjoista ikisuosikkeja ovat esim. Risto Räppääjät, Tatut ja Patut, Timo Parvelan Ella-kirjat sekä tietysti Mauri Kunnas. Lukeminen on paitsi hauska harrastus myös mainio keino ylläpitää omaa suomen kielen taitoa norjankielisessä ympäristössä. Lapsiperheissä lastenkirjallisuus ja suomeksi ääneen lukeminen vahvistavat ja aktivoivat lasten suomen kieltä.

– Oikea aarreaitta!
Sirpa Solgaard Oppegårdista suostui kirjoittamaan muutaman sanan omista kaukolainakokemuksistaan. Hän sai kuulla kaukolainamahdollisuudesta Facebookissa olevassa ryhmässä ja hetken kuluttua hän kokeili itse palvelua.
– Kirjautuminen ja haku oli helppoa, ja kirjat olivat noudettavissa Oppegårdista viikkoa myöhemmin. Yllätyin iloisesti, että laina-aika oli normaalit nelisen viikkoa. Kovin monta kertaa en ole palvelua vielä käyttänyt, mutta nytkin on yksi tilaus sisällä, hän kertoo.
Kirjastopalvelun kautta on löytynyt kirjoja sekä itselle että lapselle, jonka kanssa Sirpa puhuu suomea. Sirpa kehuukin kirjastoa varsinaiseksi aarreaitaksi, josta löytyy monen tasoisia ja kiinnostavia kirjoja.
Sirpan mies on norjalainen ja suomen kieli jää arjessa vähemmistökieleksi.
– Minulle on tärkeää, että meillä on pojan kanssa iltaisin rauhoittumishetki, jolloin voin puhua hänelle suomea. Lukuhetken aikana hän saattaa kysellä itselleen vieraista sanoista. Yhä useammin huomaan, että hän myös muistaa oppimiaan sanoja ja saattaa siteerata lausahduksia kirjoista.
Hän suosittelee lämpimästi suomalaisten kirjojen kaukolainaamista Vesisaaresta.
– Kaikkea mielenkiintoista ei todellakaan voi hankkia omaksi ja kirjaston kautta silti löytää haluamansa. Tuttujen kautta kierrossa olevissa kirjoissa on aika sattuman kauppaa mitä on jaossa, hän toteaa.

Norjan suomalainen kirjastopalvelu
• Vesisaaressa sijaitsevan Finnmarkin (Finmarkun) maakuntakirjaston palvelu kaikille Norjassa asuville.
• Perustettiin 1984.
• Reilut 10 000 nimekettä: kirjoja, äänikirjoja, DVD-elokuvia ja musiikkia cd-levyinä – lapsille ja aikuisille.
• Noin 1500 lainaa vuodessa (kauko- ja paikallislainoja)
• Ostaa jatkuvasti uutta, tuoretta kirjallisuutta.
• Hankintabudjetti 80 000 NOK vuodessa.
• Vastaanottaa sopimuksen mukaan jonkin verran uudempaa kirjallisuutta myös lahjoituksena.
• Tiedottaa uusista hankinnoista ja siirtokokoelmista ym. Facebook-sivullaan «Finsk bibliotektjeneste i Norge / Suomalainen kirjastopalvelu Norjassa»

Lisätietoa:
Facebook: Finsk-bibliotektjeneste-i-Norge-Suomalainen-kirjastopalvelu-Norjassa ja
finnmarkfylkesbibliotek.no/tjenester/finsk/suomi/Suomalaisten kirjojen reitti
Helsingistä Oslon kautta Vesisaareen