Kommunal- og moderniseringsminister Monica Mæland (til venstre) har ansvaret for politikken overfor kvenene. Mange mener innsatsen er for svak. (Kuva: Stortinget)
Europan raatin uusi raportti näyttää ette Ruijan insatsi kainun kielen etheen oon topanu ja joilaki aloila menny takasinki.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
– Raportti ei ole meile yllätys. Se oon justhiinsa niin, Ruijan kveeniliiton johtaaja Hilja Huru kommenteeraa. Europan raati kirjoittaa jokhaisesta maasta minoriteettikieliraportin joka neljes vuosi. Uusin raportti Ruijasta tuli ulos juulikuussa.
– Met olema tietenki pettynheitä. Yksi suuri menetys oli ko NRK ei halluu kvääninkielissii raatiolähätyksii. Tämmöinen kielipolitikki oon hirmuisen passiivista.
Hän meinaa ette jos valtio tahtois, se määräis ette NRK häyttyy lähättäät kvääninkielissii raatioprogrammii.
– Met olema työtelheet vuossiin aijan sen etheen ette saisima raatiosta lissää kvääninkielistä programmii. Ja nyt näjemä ette sen kaiken vähänki topathaan kokonhaan.
Raportti näyttää ette Ruijan innsatsi oon ollu hyvin heikko neljen viimi vuuen aikana. Tyhä kaksi 12 päämoolista oon täytetty: kväänin kielen oon hyväksytty kulttuurisena rikhautena ja ette kväänin kieltä promoteerathaan ulkomaila.
Yhđeksän muuta moolii oon «osaksi sautettu» mutta satsaaminen kväänin kielen käyttämisheen oon menny taaksepäin.
Europan raati oon vaatinu Ruijalta voimakkhaita tekoi jo vaikka kunka monta kerttaa. Tällä kerrala komitea vaatii esimerkiksi plaanan kväänin kielen elästyttämisheen, raatioprogramhii kväänin kielelä ja kväänin kielen opetuksheen ja ette valtio anttaa pyssyyvät rahat kväänin kielipesile.
– Voimakkhaat tevot puututhaan. Talvela tuli plaana mutta se ei riitä. Ambisuunin, sisälyksen ja rahhaa puututhaan, Hilja Huru sannoo.
