Taivhaanvalkkeet näkkyyvät joka päivä

Tanssiivatko taivhaanvalkkeet enämen ko sie heilutat valkkeeta huivii? Nora MacLaren näyttää kunka skriini toimii.  Kuva: Liisa Koivulehto

 

Tromssan universiteettimuseuumissa oon aukaistu uuđen näyttelyn missä muistelhaan taivhaanvalkkeista ja niitten tutkiimisesta.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Taivhaanvalkkeet oon kaunis fenomeeni yötaivhaala minkä tavustalla oon suuret tapattumat atmosfäärissä.

Taivhaanvalkkeet oon seuraamus aurinkotormista. Aurinkotormin aikana atmosfäärissä tapattuu monenlaissii muutoksii millä saattaa olla suurii seuraamuksii nykymailman ihmisille.

– Iso aurinkotormi saattaa särkkeet teknissii laittheita mikkä oon tärkkeet meän elämälle, niinko satelliittit ja elekriskiverkko. Sen tähđen oon tärkkee tiettäät mitä atmosfäärissä tapattuu. Ko met tutkima ulomppaa atmosfäärii, saatama oppiit ennustamhaan milloin aurinkotormi tullee ja olla valmhiina estämhään vahingot, tutkiija ja avaruusfysikin professori Unni Pia Løvhaug Tromssan universiteetista muistelee.

 

Avaruusfysiikan professori Unni Pia Løvhaug. Kuva: Liisa Koivulehto

 

Atmosfäärin tutkiimisheen käytethään suurii summii. Iso visuuni oon ette ihmiskunta joskus ymmärtäis ja saattais ottaat käytthöön niitä suurii energiitä mitä ylemässä atmosfäärissä liikkuu. Atomivoiman saattais korvata fuusioreaksuuniila. Tiettoo taivhaanvalkkeista tullee tämän tutkimuksen kyljessä.

Museuumin näyttelyssä muistelhaan taivhaanvalkkeista monela laila.  Kunka raadari toimii? Milloin ja missä näkkyy taivhaanvalkkeita? Kunka tämän tieđethään? Saattaavatko taivhaanvalkkeet olla vaara meile? Minkälaista tiettoo all-sky kamera anttaa meile taivhaanvalkkeista? Lähteekö taivhaanvalkkeista ääni? Kunka monenlaissii formui taivhaanvalkkeissa oon? Miksi oon monenfärissii taivhaanvalkkeita?

 

 

Näyttely anttaa sekä elämyksen ette tiettoo. Sinisessä tunnelissa kuuluu kaunhiita äänii – eli oonko se musikkii? Valot vaihtuuvat. Ko sie toppaat kuuntelemhaan, sie saatat kuula ko taivas hengittää.

– Mie sain inspirasuunin tähän äänimailmhaan signaalista jokka tulleevat taivhaanvalkkeista. Signaalit oon pyytäny KAIRA-antenni mikä oon Kilpisjärvelä, musikkiteknologian apulaisprofessori, ääniteknikkeri ja tuottaaja Jon Marius Aareskjold-Drecker muistelee.

KAIRA tullee sanoista Kilpisjärvi Atmospheric Imaging Receiver Array.

 

 

Kalansilmäkamera Pispärkin taivhaasta

Suuri näyttelyloma oon tumma, liki yönmusta.

Yhđessä loukossa oon särmi missä näytethään lyhykäissii faktatietoi taivhaanvalkkeista.

Ja jos sie kurkistat kaaphiin, sie näjet ja kuulet mitä muuta tutkiijat muistelhaan.

Toisessa loukossa oon laattiila puolipallo missä näkyy kalansilmäkameran ottamaa kuvvaa Pispärkin taivhaalta, Longyearbyenistä. Kattooja saattaa valita online-kuvan eli filmin erilaisista taivhaanvalkkeitten formuista.  Suomalainen UNIS-tutkiija Noora Partamies oon valinu filminpalat isosta materiaalista.

 

 

Laita taivhaanvalkkeet tanssaamhaan!

 

Isossa taulussa oon öinen satelliittikuva Lofootista Varenkhiin. Taulun yläreunassa oon pieni, heikko raita taivhaanvalkkeita.

Ota valkkeen huivin ja heiluta sitä taulun eđessä!

Mitä tapattuu?

 

 

– Tästä oon eri puolila pohjaista monta muistelusta. Lapsile saatethiin sannoot ette jos sie heilutat valkkeeta huivii, taivhaanvalkkeet ottaavat sinut. Jossaki muuvala sanothiin ette sie häyt tervettiit taivhaanvalkkeita niin ette net tanssaavat enämen, IT-osaston senioorineuvooja ja tämän laittheen ideean keksiijä Nora Mac Laren muistelee.

– Tämä laite näyttää kans kunka taivhaanvalkkeitten färi muuttuu eri korkkeuksissa ja kunka auringon aktiviteetti vaikuttaa, Mac Laren muistelee.

 

 

Äppi «Under lyset»

Oon olemassa monenlaissii äppii mistä sie näjet ette oonko se ollenkhaan mahđolinen nähhä taivhaanvalkkeita 1-3 likivuorokauđen aikana. Äpit hakkeevat faktatieđot tutkiimuslaitosten mittariista ja muuttaavat net helpomin lujettaviksi.

Tromssan universiteetin avaruusfysikin neljenen vuođen opiskelijat Ingeborg Frøystein ja Kristine Ettestad oon tehneet sisälyksen äphiin «Under lyset».

– Se oon interaktiivinen tietoäppi missä met muistelemma siitä kunka taivhaanvalkkeet synnythään ja kunka taivhaanvalkkeita tutkithaan, het muistelhaan.

Sen saa ilman maksotta äppiputikiista. Äpin kielet oon norja ja engelska.

– Saattaisko sisälyksen kirjoittaat kväänin kieleläki?

– Joo, tietenki! Met ainaki annama luvan, Ingeborg Frøystein ja Kristine Ettestad sannoovat.

 

 

 

 

EISCAT rakenttaa 3D-raadarin

Taivhaanvalkkeitten tutkiimus oon internasunaalii. Vuona 1975 perustetthiin EISCAT (European Incoherent Scatter Scientific Association) mikä oon eri laitosten yhtheinen liitos.  EISCATilla oon ollu raadariita Ruottin Kirunassa, Suomen Sođankylässä ja Norjan Yykeänperässä mutta net oon jo vanhaat.

Nyt EISCAT rakenttaa 3D-raadarin. Siinä oon kolme laitosta. Yksi tullee Yykeänperhään, toinen Karesuvanthoon ja kolmas Kirunhaan. Jokhainen raadari oon hektaarin kokoinen ja siinä oon 10 000 antennii. Net lähettäävät taivhaalle sätheitä yhtäaikkaa niin ette taivhaale tullee huisku. Antennit ottaavat vasthaan signaalit kolmessa paikassa ja niistä saahaan kolmedimensunaalinen kuva.

EISCATin 3D- raadariprosjekti maksaa nuoin 70 miljoonaa euroo eli nuoin 741 miljoonaa Norjan kruunuu.

 

Luje Yykeänperän raadarista norjaksi: Norges største radarsystem planlegges i Skibotn

Luje Karesuanon raadarista suomeksi: EISCAT3D-tutkan valmistuminen etenee

Luje KAIRA-antennista suomeksi: KAIRA vihittiin käyttöön Kilpisjärvellä