Aili M. Eriksen. (Kuva: Privat)
Kommentar: Mitä tiiämä meän ittestä ja muista.
Aili M. Eriksen
redaksjonen@ruijan-kaiku.no
Tavalisesti ko defineerathaan mikä oon justhiin Norjan nasunaaliminoriteetti niin sen pörhään tullee lista, josta lukkee kväänit, mettäsuomalaiset, juutalaiset, rom ja romani. Kvääniitten defineerauksen ohela lukkee samanaikaisesti kans muitten. Jos lukkee kvääniistä tiiethään tietysti minkälaissii nasunaalii minoriteettii oon, mutta mitä met muuta tiiämä heistä ko se, ette het oon kans myötä defineerauslistassa?
Mettäsuomalaiset oon piian tutumppii meile, ko heän kohtalo otethaan esile kauhukuvana, johon met välttämä päättymästä. Heän alkuhistoria muistuttaa meän monessa assiissa niin kielen ja historian suhtheessa. Het olthiin kans maanviljoojiita, joila oli samanlainen etninen tausta ja jokka koethiin saman kärsimyksen Norjan assimileeramispolitiikissa, ja näitten seuraksena heän kieli oon pitkhään piietty sammunheena. Ja tiiämä, ette ainaki tällä hetkelä jälkipolvi ei halluu revitaliseerata sitä.
Juutalaiset ja eri rom-joukot taas oon kauvempana meistä; piian ko het ei histoorialisesti ole olheet näin kauvoin pohjaisessa. Met tiiämä oikkeestansa paljon juutalaisten histooriasta, mutta met emmä tiiä minkälaista heile oon nykyaijassa. Met emmä tiiä minkälaissii revitaliseeramisplaanoi heilä oon; emmä met tiiä haluthaanko het pyssyyt omillens? Jos kattoo rom-roikkoin histooriaa niin tämä argumentti käypi laihin. Lyhykkäisesti sanottu met tiiämä, ette joukot oon olemassa, mutta praktilisesti oon niin ko het ei olis, ko emmä puhu paljon heistä.
Kunka tehhään assiita Ruottiissa
Ruottiissa oon kokonans muunlainen ajattelutapa. Sielä oon järjestetty niin, ette nasunaaliitten minoriteettiitten nuorisoföreningit tehhään assiita yhessä ja matkustethaan eri paikkhoin. Pari vuotta sitte het reisathiin Genevheen niin, ette oppiit ihmisoikkeuksista ja vasiten niistä oikkeuksista, jokka koskee heitä itte. Varhemin het oon reisanheet Tyskän konsentrasuunileirhiin sen tähen, ette oppiit enämen juutalaisten histooriasta. Näissä föreningissä oon nuorii ihmissii Tornionlaaksosta, ja kans Ruottiin suomalaissii, saamelaissii, juutalaissii ja romalaissii. Ennen kaikkee het tunnethaan toinen toista.
Jopa ei-poliittisessa Meän maa-föreningin seminaariissa inkludeerathaan muita nasunaaliitten minoriteettii, esimerkiksi teemana yhessä faakimuisteluksessa oon ennen ollu jiddishin kieli tahi minkälaissii oppimateriaalii tehhään eri minoriteetile, mistä assiista saattaa ottaat mallin toisista ja muuta semmoista. Toisin sannoin verrathaan oman situasuunin toishiin ja nähhään kokonaiseman kuvan.
Halluumako, ette näin jatkuu?
Miksi ei ole näin Norjassa, ette meilä olis yhtheissii prosjektii muitten nasunaaliitten minoriteetiitten kans? Miksi ei Kveeninuoret matkustaa Yhistynheitten kansoin
pääkonttuurhiin, konsentrasuunileirhiin tahi johonki muuhun paikhaan ulkomailla oppimhaan jotaki? Eikö heile kans olis hyvä tuntteet Euroopan konvensjuunit ja itte nähhä paikkoi, missä tehhään päätöksii, jokka koskee heitä? Tehhään paljon yhtheistyötä Tornionlaakson liittoin kans, mutta ei nasuunaliitten minoriteetti-liittoin kans joka oon Norjan sisälä. Halluumako, ette näin jatkuu, ette tiiämä vain niistä roikoista, joila on melkhein samanlainen kieli ja kulttuuri ko meilä?
Toinen puoli oon jos polittinen suunta käänttyy. Met saatama tietenki tasan kattoot mitä tapattuu Inaarissa tahi vaikka Irlannissa, ja oppiit heistä, mutta Suomi ja Irlanti oon kuitenki eri staatit, joissa oon voimassa eri reekeliitä ja tappoi tehhä assiita. Lisäksi oon saamelaiset, mutta vaikka het oon likelä niin heilä oon täysin eri status. Jos oon yhtheistyö niitten ryhmiin kans, joka kans oon Norjan sisälä ja kans oon defineerattu samala laila ko met, niin näjemä kuinka staatti reageeraa heihin ja minkälaissii vastauksii het saahaan. Tästä met kans saama arvelui siitä, minkälaisela tavala staatti saattaa reagerata meihin. Lisäksi kväänit itte saattaa olla pieni roikka Norjan sisälä, mutta jos meitä pienii roikkoi oon paljon niin, yhessä met olema kuitenki iso joukko. Silloin met piian olema niin iso joukko, jota muittenki häyttyy kuunela ja jonka ääni kuuluu etelhään asti niin hyvinä ko huonoina aikoina.Aili M. Eriksen. (Foto: Privat)
