Met kaippaama jatkuvasti lissää tiettoo siitä mitä pohjaisessa Ruijassa tapattui vuosina 1940-1945, simppelisti siksi koska met halluuma tunnustusta ja ette saisima näkkyyvile net fiinit tevot mitä niin monet ihmiset kuitenki tehthiin sođan aikana.
Se oon siksi aivan luonolista ette met halluuma tiettäät tottuuđen kans siitä kunka minoriteettiita ja alkupöräiskansoi oon piđetty piilossa ja norjalaistettu usseitten sukupolviin aijan.
Met halluuma oppiit tuntemhaan ja olemhaan ylppeitä omasta ittestä. Tämä tunnet saattaa olla syvälä piilossa siksi ko epävarmuutta oon kestäny niin kauvoin. Kaikki kunnia SV:le joka alkoi vaatimhaan tottuuskommissuunin perustamista.
Mutta mitä oonkhaan tapattunu? Viranomaisten eđustajat oon varoittanheet ette tämmöinen kommissuuni tyhä sais ihmiset ođottamhaan oikkeuksii ja korvauksii. Met meinaama ette se oon aivan väärin eppäilä kainulaisten organisasuunii tästä. Met halluuma tiettäät ja tutkiit tottuutta, poistaat myyttii ja saađa perustan minkä päälä met saatama elästyttäät meiđän kielen ja kulttuurin. Nämä oon uhatut.
Tämä aviisiki oon ko liima joka pittää kovossa haavoittuvvaa miljöötä. Met häyđymä lähteet siitä ette fakta vahvistaa sitä itteluottamusta ja ymmärystä mitä tarvithaan ko haluthaan päästä etheenpäin kulttuurin, politikin ja organisasuunityön piirissä.
Ruottalainen filmi Sameblod missä muistelhaan rasismista ja rotubioloogisista ajatuksista 1930-luvun Skandinaaviassa oon herättäny tuntheita. Hiljaisella kuvakielelä regissööri Amanda Kernell näyttää kunka 14-vuotisen Elle Marjan polttomerkitthiin etnisesti ja struktuurisesti. Tämä oon meile muisto siitä ette haavat ei parane itte. Ensin tarvithaan tiettoo ja diagnoossii, ja sitte vasta se saattaa määrätä reseptin ja hoiđon.
Ruijalaiset viranomaiset häyđythään näyttäät esimerkkii siitä kunka tutkithaan norjalaistamista ja assimileeraamispolitikkii mistä tuli niin kauhee vaiva sekä lapin ihmisille, kainulaisile ette muile joukoile. Näin het näytethään ette het otethaan histoorian vakavasti.
Histooriaa ei saata pyhkiit pois. Met uskoma ette tieto anttaa meile yhtheistä ymmärrystä eriliikaisesti täälä pohjaisessa missä kolmen heimon kohđatteleminen oon arkipäivää. Met uskoma ette tieđon lissäämisestä saattais seurata tunnustuksii joista saattais tulla sovinon ja kasvun siemenet.