Viruset bekjempes på alle språk. (Foto: CDC)
Den svenske folkehelsemyndigheten vil nå ut til flest mulig.
Arne Hauge
arne@ruijan-kaiku.no
Den heter på svensk «folkhälsomyndigheten,» og etaten har nå ute informasjon om koronaviruset på en lang rekke språk, deriblant minoritetsspråkene inkludert meänkieli.
Informasjonen handler spesielt om hvorledes folk best mulig kan beskytte seg, blant annet ved å vaske hendene, og nye språk kommer stadig til på listen, melder minoritet.se.
Her har du ei lenke til informasjonen på meänkieli, men fordi informasjonen for det første er svært dagsaktuell og dernest skrevet på et språk nær identisk med kvensk, gir vi deg her hele teksten. Så gjenstår det å se om også du forstår noe av dette, samtidig som du får anti-korona rådene repetert:
Les også denne interessante artikkelen fra faktisk.no om hvordan viruset ser ut i virkeligheten, gjennom et elektronmikroskop:
Slik ser koronaviruset egentlig ut
Suojaa ittestiä ja muita tauinlevittämisestä
Vältä likhiistä kontaktia saihraitten ihmisitten kansa. Silloin sie suojaat itteästi ja muita tulemasta saihraaksi. Täälä met annama lissää neuvoja kunka sie saatat välttää tarttumista:
Jää kotia ko sie olet sairas
Jää kotia töistä elikkä koulusta jos sie tunnet ette sie olet sairas ja sulla oon nuha, yskä elikkä kuume. Silloin sie et riskeeraa ette tartuttaa muita ihmisiä. Tämä jällaa vaikka sie et ole ko vähän sairas.
Jää kotia niin kauon ko sie tunnet ittesti saihraaksi. Jos sie tulet huonomaksi etkä pärjää omahoijon kansa koissa sie saatat soittaa 1177 ette saaja saihraanhoitoneuvoa. (Ruottiksi ja englantiksi.)
Oota vähhiinthääns kaks vuorokautta jälkhiin ko sie olet tullu terhveeksi ennen ko sie menet takashiin töihiin elikkä kouhluun.
Vanheemilla ihmisillä oon suurempi riski tulla vakavasti saihraaksi. Sen takia se oon tärkeätä ette ei ilmanaikhaans käyä vanheemitten henkilöitten tykönä sairalassa ja vanheempainkoissa. Älä mene semmosille käynile jos sie tunnet ette sie olet pieniintäkhään sairas. Sie joka olet töissä vanhoittenhoijossa et piä mennä töihiin jos sie ryit elikkä olet yskässä.
Huomioitte covid-19 oihreita
Oihreet Covid-19 saihrauessa oon olletikki kuume ja rykiminen. Hengitysvaivat, kurkkukipu, päänsärky, lihas- ja nivelsärky oon kansa tavaliset oihreet. Usseimat saavat lievät vaivat jokka menevät yli ittesthääns omahoijola koissa. Jokku tulevat vakavasti saihraaksi ja niilä tullee hankaluuksia hengittää ja keukkokuume. Jos sie tunnet joitaki näistä oihreista sie piät yrittää ettei kohata muita ihmisiä.
Pese käet useasti
Net aihneet jokka levittävät viiryksen oon kauhean tarttuvia ja tarttuvat helposti käshiin. Net leviävät lissää ko sie otat jotaki käestä. Pese sen takia käet useasti saipualla ja lämpimällä veelä, vähhiinthääns 20 sekuntia.
Pese aina käet ko sie tulet kotia elikkä ko sie tulet sinun töihiin jälkhiin ko sie olet ollu ulkona, ennen joka ruokailua, ruokahantteerauksessa ja jälkhiin tualetinkäyntiä. Käsiprii saattaa olla vaihtoehto ko sulla ei ole maholisuutta pestä käsiä.
Ryi ja aivasta kainalhoon
Sinun rykiminen ja aivastaminen levittää pieniä tippoja joissako oon tarttuvia aihneita jokka saattavat levittää viirystä. Rykimällä ja aivastamalla kainalhoon elikkä paperinästyykhiin sie estät tautia leviämästä sinun ympäristhöön elikkä sinun käshiin. Viskaa aina paperinästyyki paperikorhiin ja pese käet.
Vältä ette koskea silhmiin, nokhaan ja suuhuun
Tauti leviä limakalvoitten kautta silmissä, nokassa ja suussa. Vältä sen takia ette koskea silhmiin, nokhaan ja suuhuun.
Käsiprii
Jos saipuata ja vettä ei ole saatavissa, sie saatat käyttää käsipriitä jossako oon vähhiinthääns 60 prosenttia alkohoolia.
