Törfossin ja Sapen vanhakoulun oon viimin rauhoitettu

Sapen vanhakoulu Raisinvankassa. (Kuva: Arne Hauge)

 

Kvääniin histooria oon saanu näkkyyvämmän paikan koko kansan muistissa.

  

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

– Törfossin kväänitalo ja Sapen vanhakoulu oon tärkkeitä kulttuurimuistoi kainulaisten histooriasta ja kulttuurista. Net oon jälkkii jokka auttaavat meitä muistamhaan histoorian ja ihmiset jokka oon osa tätä maata, sanoi ilma- ja miljööministeri Ola Elvestuen (V) joka kylästeli Raisissa Törfossin ja Sapen vanhakoulun rauhoittamisjuhlassa.

–  Vanhoi rakenuksii oon täälä hyvin vähän, ja siksi se oon olletikki tärkkeetä säilyttäät net tulleeville sukupolvile.

Juhla oli 15. septemperikuuta.

 

– Tärkkee muisto koko kansale

– Rakenusten suojeleminen auttaa nostamhaan kvääniin histoorian esile. Tämän avula kvääniin histooria saa selkkeemän paikan koko kansan muistissa, apulaisriikinantikvaari Marit Huuse sanoi.

Huuse ojensi suojelemistođistuksen rakenusten omistajile.

 

 

Kompletti kväänikartano

Raisin komuuni omistaa Törfossin, ja ordfööreri Öyvind Evanger otti tođistuksen vasthaan Raisin komuunin puolesta.

Törfossin oon rakenettu noin vuona 1830. Sama peret oon omistannu sen viiđen sukupolven aijan. Kaikki rakenukset oon jäljelä ja kvääniin rakenustapa näkkyy hyvin. Kartanolla oon kans savusauna ja leivintupa.

 

120 vuotta vanhaa koulu

Sapen vanhakoulun omistajat Else ja Tore Elvestad saivat oman tođistuksen.

Vanhakoulu oon vuođelta 1890. Se oli ensin asumahuonet jonka yksi loma oli koulutupa. Koulun rakenethiin sillä ko koululaki 1889 määräsi ette lapset häyttyyvät päästä koulhuun.

Vuona 1913 koko rakenus toimi kouluna ja vuona 1920 siitä tuli internaatti. Silloin rakenethiin toinen kerros mihin tuli nukkumalomat, yksi pojile ja toinen tyttärille.

Alussa kvääni oli apukieli ja opettajaki puhui kväänii. Mutta sitte tuli tiukempi aika ja palkathiin uuđet opettaajat jokka ei puhunheet ollenkhaan kväänii.

Vanhakoulu oli käytössä vuotheen 1950. Uuđen koulun rakennethiin aivan likele.

 

 

Lissää kvääniin kulttuurimuistoi aijothaan suojela

Kansalisten minoriteettiin kulttuurimuistoin suojelemisen kans alethiin työtelemhään sen jälkhiin ko stortingsmellinki 16 Leve med kulturminner tuli vuona 2005.

Raisinvankan kohtheet oon oikkeestansa ensimäinen selkkee kainulainen  kulttuurimuisto mitä oon suojeltu Tromssan läänissä. Niitten avula Riikinantikvaari markkeeraa ette Raisinvankka oon sentraali ja tärkkee paikka kvääniin histooriassa ja rakenustavassa.

Riikinantikvaarin kväänilistala oon ennen Raisinvankkaa olheet Pietilän talo, Tuomaisen talo, Kumpulan talo ja vanhaa rukoushuonet (Vesisaari), Räisäsen talo ja Punavuonon kalastuskylä (Etelä-Varenki) sekä Niemenaikun jälleenrakenustalo (Naavuono).

Riikinantikvaari aikkoo suojela ja rauhoittaa lissää kainulaisten ja ruijansuomalaisten kultuurimuistoi. Se työtelee yhtheistyössä Tromssan ja Finmarkun fylkinkomuuniin kans.

Mooli oon ette suojelupäätöksissä näkyis paremin koko maan histooria ja yhtheiskunta.