Tegning/piirustus: Wilfred Hildonen
UFORSONLIG ANSETTELSE
Kvenene har ventet i spenning. Hvem blir deres alibi eller i beste fall representant i sekretariatet til sannhets- og forsoningskomiteen? Tirsdag 15. januar i år kom svaret. Ingen. Verken alibi eller representant. Samtlige tre posisjoner ble gitt personer med samisk bakgrunn og kompetanse.
Da utlysningsteksten ble kjent den 12. september i fjor, gikk Norske kveners forbund og Norske samers riksforbund ut med felles pressemelding hvor de kritiserte Stortinget og Universitetet i Tromsø for nevnte tekst. De ba om endring slik at kjennskap til kvensk og samisk språk og kultur gikk fra å være en fordel – til å bli et krav.
Teksten ble aldri endret, noe som i ettertid må forstås dit hen at Stortinget ikke ønsket kvensk kompetanse inn i sekretariatet. Dermed har staten Norge igjen talt med kløftet tunge; utad varme ord om kvensk revitalisering, innad kalde valg av strategier egnet til å forsinke tiltak – inntil det kvenske problemet forsvinner av seg selv.
Med sin ansettelse 3-0 i favør det samiske, har kommisjonen tapt mye av sin forutsetning for en god prosess. Det er en rød klut i ansiktet på kvenske og norskfinske interesser, og et pussig valg av utgangspunkt for sannhet og forsoning.
Trolig vil komiteen valse videre uten smålige hensyn til kritikk fra kvensk hold. Og dersom det likevel skulle komme en slags forklaring på hvorfor man valgte 3 personer med samisk bakgrunn og 0 personer med kvensk, så vil det trolig handle om hvor utbytteløs den var, jakten på den kloke kven. Men hvis så var tilfelle, hvorfor ble de kvenske miljøene aldri spurt til råds om gode kandidater?
Kronen på verket vil nå bestå i et framtidig svar fra storting/kommisjon hvor man som alternativ til å legge seg flat, sier noe sånt som at «man skal her legge til grunn at sekretariatet også har betydelig kjennskap til kvenske og norskfinske forhold.»
Med andre ord; en same med kjennskap til kvener er bedre enn kvenen selv.
Med sin sammensetning av sekretariat har komiteen påført seg selv en slagside det kan vise seg vrangt å rette opp.
VIRKHAANPANO MITÄ EI SAATA HYVÄKSYYT
Kväänit oon istunheet niin ko neuloin päälä. Kuka tullee heän alibii tahi parhaassa tappauksessa representantti tottuus- ja sovituskomisjuunin sekretariaathiin? Tiistaina 15. januaarikuuta tänä vuona tuli vastaus. Ei kukhaan. Ei alibii ja ei representanttii. Kaikki 3 paikkaa annethiin heile, keilä oon saamelainen tavusta ja kompetanssi.
Ko ilmoitustekstin annethiin ulos 12. septemperikuuta menheenä vuona, Ruijan kveeniliitto ja Norske samers riksforbund lähätethiin yhtheisen pressimellingin, missä het kritiseerathiin Isotinkkaa ja Tromssan universiteettii tästä tekstistä. Het vaaithiin ette sen muutettais, niin ette kväänin ja saamen kielen ja kulttuurin tuntemus ei olis tyhä etu, mutta vaatimus.
Tekstin ei koskhaan muutettu. Jälkikätheen sen häyttyy ymmärttäät niin ette Isotinka ei tahtonu kväänin kompetanssii myötä sekretariaatthiin. Taas oon Norjan staatti puhunu kahela kielelä; ulkopuolisesti het oon lämpimästi kväänin revitaliseeringin eestä, mutta sisäpuolisesti het valithaan kylmästi strategiat, mikkä viivytethään toimii – siksi ko kväänin probleemi jaukkuu ittestänsä.
Tällä virkhaanpanola saamelaisten interessit voitethaan 3-0. Se meinaa ette kommisjuuni oon menettänny jo paljon sen pohjan hyvvää prosessii varten. Se oon niin ko punainen tukko kvääniin ja norjansuomalaisten interessiin kasvoile. Se oon joukon kumma ette tämän oon valittu tottuuen ja sovinon pohjaksi.
Met uskoma ette komitea saapi jatkata työtä ilman kuuntelematta kvääniin kritikkii. Ja jos kuitenki tulis jonkulainen selitys miksi valithiin 3 henkkee keilä oon saamelainen tavusta ja 0 henkkee keilä oon kväänin tavusta? Vastaus oon sikkaristi ette jahti oli ilman resultattii – ei löytyny yhtäkhään viisasta kväänii. Mutta jos se oon niin, miksi ei kysytty kväänimiljöiltä ette saatethaanko het ehottaat hyvvii kandidaattii?
Prikku i´n päälä oon sitte piian se ette tullee vastaus Isotingalta/kommisjuunilta. Sen sijhaan ette annethaan ylös panematta vasthaan, sanothaan jotaki semmoista ko «tässä pittää muistaat ette
sekretariaatila oon paljon tiettoo kans kväänin ja norjansuomalaisten kielen, kulttuurin ja samfynnin ympäri.»
Toisila sanoila; saamelainen kuka tiettää jotaki kväänistä oon parempi ko kvääni itte.
Komitean laiva oon pahasti kaltossa ko se oon pannu kokhoon tämmöisen sekretariaatin, ja se saattaa tulla vaikkee oikaista sen.
Kvääniksi kääntäny/kvensk oversettelse: Kainun institutti – Kvensk institutt
