Leder i Norske kveners forbund – Ruijan kvääniliitto, Kai Petter Johansen (t.v), leder i Kvääninuoret – Kvenungdommen, Nora M. Ollila, forsker Soile P. Hämäläinen og professor Anita Salamonsen ved RKBU Nord har hatt oppstartsmøte i Ungkven – Nuorikvääni prosjektet. (Foto: Mariann S. Karlsen, UiT)
Esiprosjekti kestää januaarikuun 2021 lopphuun.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Talvela 2019 huomathiin yhessä Tromssan universiteetin seminaarissa ette Norjassa oon tutkittu paljon sitä kunka norjalaistaminen oon vaikuttanu saamelaishiin, mutta tutkimuksii siitä mitä seuraamuksii tästä samasta norjalaistamisesta oon tullu kvääniitten elämänlaađule ja terveyđelle, ei pian ole publiseerattu.
Ruijan Kaiku muisteli tästä artikelissa seminaarin jälkheen.
Kväänit oon sanonheet tästä samasta assiista Tromssan universiteetile ennenki. Tänä vuona huomautuksen kuulthiin, ja RBKU Nord (Rekionaalinen lasten ja nuorten psyykkisen tervheyen ja lastensuojelun keskus) päätti alkkaat prosjektin UngKven-NuoriKvääni.
Prosjektin johtaaja oon Anita Salamonsen. Referanssiryhmässä oon muun muvassa Ruijan kvääniliitto ja Kvääninuoret.
Mitä oon tarpheellista tutkiit?
Nyt oon menossa esitutkiimus. Ihmisten puhuttelemisen ja tieđon korjaamisen aloitethiin oktoperikuussa.
Forsker Soile Hämäläinen ved RBKU/UiT ønsker kontakt med folk som har forslag om forskningstemaer i prosjektet UngKven-NuoriKvääni. (Kuva: Liisa Koivulehto)
Esitutkiimuksessa selvitethään mitkä oon kväänitavustaisten nuorten tutkimustoivheet ja -tarpheet. Mitä se olis tarpheelista tutkiit?
Esitutkiimuksessa tutkiija puhuttellee sekä tämän päivän kvääninuorii ette entissii kvääninuorii.
– Jos sie olet kvääni eli ruijansuomalainen eli suomensukuinen, kunka sie olet kokenu omassa elämässä sinun yhtheiskunnalisen aseman ja histoorian? Mitä sie kannat matkassa? Se oon sama millä nimelä sie käsket itteesi, tässä oon kysymys niistä ihmisistä joita norjalaistethiin, tutkiija Soile Hämäläinen sannoo.
– Halluuma löyttäät tutkimusainheita. Yksi saattais olla tervheysstatistiikka, esimerkiksi mikä oon kväänitavustaistaisten ihmisten tervheys. Tämmöistä tiettoo oon jo olemassa: Suuressa Saminor-tutkimuksessa oon näjes mukana sekä saamelaissii, kväänii ette norjalaissii mutta materiaalii ei koskhaan ole analyseerattu kvääniitten suhtheen. Siitä saatama saaha vielä lissää tiettoo, Hämäläinen muistelee.
Ensimmäisen Saminor-tutkimuksen tehthiin vuona 2003-2004 ja toisen 2012-2014. Saminor 3 alkoi vuona 2019 ja riikinbudsjetissa näkkyy ette siihen käytethään joka vuosi 6,2 miljoonaa kruunuu.
Ota kontaktii!
– Numerostatistiikan lisäksi saatettais tutkiit kunka kväänikulttuuri näkkyy ja kuuluu tämänpäivän yhtheiskunnassa. Millainen ja millälaila kväänikuva näkkyy? Oonko olemassa sellainen kväänikuva mihin kvääni eli ruijansuomalainen saattaa identifiseerata ittensä, jos niin halluu?
Soile Hämäläinen toivoo ette ihmiset ottais kontaktii. Hänelä oon listala monta nimmee ja hän oon ottanu kontaktii monheen ihmisheen mutta kaikki ei aina kerkkii, jaksa, halluu eli muista oottaat kontaktii takaisin.
Esiprosjekti kestää januaarikuun 2021 lopphuun. Ko esiprosjektiraportin oon kirjoitettu, tutkiijat alkkaavat tekemhään jatkoplaania.
– Seuraava vaihet oon päättäät mitä tutkimuksii haluthaan tehhä ja hakkeet rahhaa niihin, ensiksi Norjan tutkiimusrahastosta mutta maholisesti kans alueelisilta tervheysyrityksiltä niinko Helse Nord. Yksi assii oon selvittäät kenen kans tehemä yhtheistyötä, sekä Norjassa ette rajjoin yli.
Halluukko osalistuut? Ota kontaktii:
Eposti: soile.hamalainen(at)uit.no
sms: 990 10 155
