Suomen ja kväänin universiteettilektori Mikko Voronov, Suomen kielen kielitietheen professori Leena Niiranen ja Suomen kirjallisuuen ja kväänin kirjallisuuen apulaisprofessori Anitta Viinikka-Kallinen. Kuvasta vailuu neljäs opettaaja, universiteettilektori Paula Andersson. (Kuva: Liisa Koivulehto)

 

Kväänin kielen ja kulttuurin ossaajiita tarvithaan nyt enämen ja enämen. Se näkkyy universiteetissä.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

– Kväänin kielen ja kulttuurin ossaajiile oon kova kysyntä Pohjais-Norjan työmarkkinoila, suomen ja kväänin kirjallisuuen apulaisprofessori Anitta Viinikka-Kallinen sannoo.

Tämä oon alkanu näkymhään universiteetissä: Suomen ja kväänin opiskelijoita oon tämän semesterin alussa enämen ko viimi vuona.

– Tilane oon muuttunnu: Nyt oon tarjola työpaikkoja heile joila oon kväänin kielen eli ainaki kväänin kulttuurin kompetanssii. Oon aukaistu kielikeskuksii ja kulttuurikeskuksii, ja kväänitiettoo tarvithaan kans hallinossa, sekä valtion, fylkin ette komuunin tasala. Töitä löytyy nyt sille joka ossaa, Viinikka-Kallinen sannoo.

Ei ennää tyhä privaatti assii

Tromssan universiteetti oon tarjonu suomen kielen opinttoi jo 1970-luvulta saakka – eli heti ko yniversiteetin aukaisthiin Tromssassa – ja kväänin kielen ja kulttuurin opinttoi vuuesta 2006. Norjassa kaikissa kielifaagiissa paitti englannissa oon vähemän opiskeliijoita ko ennen, ja pienissä kielissä eriliikaisesti.

– Met olema kitkutelheet. Se oli kauvoin semmoinen näkemys ette kväänin kielen ja kulttuurin opiskeleminen oli joku privaatti hobby ja oman etnisen identiteetin vahvistamista. Sehän oon tietenki hirmuisen tärkkee koko ihmisen elämälle ja omale mielentervheyele mutta nyt oon tullu kans tämmöinen uusi työelämhään liittyvä houkutus, Viinikka-Kallinen sannoo.

– Aika oon muuttunu. Kvääniin staattus alkoi nousemhaan sen jälkhiin ko 20 vuotta aikkaa saima kielisjartterin ja minoriteettisopimuksen. Valtio, fylkki ja komuunit oon häytynheet tehđä jotaki ja kväänit oon tulheet näkkyyväksi. Ja hyvä tunnet tarttuu – niinko koronaki!

Uusi kväänin masteriopinto

Opiskeliijoita oon sekä Alattiossa ette Tromssassa. Het oon monela tasala: Jokku oon vasta alkanheet ja toiset oon jatko-opiskeliijoita.

Alattiossa opiskeliijat oon opettajakorkkeekoululaissii joile kväänin kieli oon erikoistumisainet eli jatko-opinto.

Universiteetti tarjoo kans masteriopinttoi. Ensimäinen kväänin masteriopiskelija oon alkanu Tromssan universiteetissä tänä syksynä.

Kväänin masteriopinto oon aivan uusi. Siihen saattaa hakkeet semmonen jolla on ennesthään BA-tutkinto, jossa oon pääainheena suomi eli peruskurssit kväänistä.

Suomen kielen ja kirjallisuuden masteriopinto oon ollu monta vuotta, mutta tänä vuona siihen ei ollu hakkiijoita.

Opetusta kaikila keinoila

Eninosa kväänin ja suomen opiskelijoista oon Pohjais-Norjasta mutta joukossa oon muutampi ulkomaalainenki.

– Koko Norja oon rekrytointiala. Finmarkusta ja Uslun seuđulta tullee paljon opiskelijoita. Etelässä assuu paljon sinne muutanheita kväänii. Juuriin hakkeeminen ja etninen intressi oon ylheiset motiivit.

Opetusta annethaan kaikila keinoila: likiopetuksena ja nettiopetuksena.

– Hybridi oon nyt muuttia, Viinikka-Kallinen naureskellee.

– Mutta met olema tehneet tätä jo vuossiin aijan. Ennen sanothiin ette opetusta annethiin viideokonferenssin kautta, nyt se oon nettiopetusta, professori Leena Niiranen muistuttaa.

– Kursit oon tehty siihen laihiin ette opiskelijat oon paikala. Oon vaikkee oppit kieltä ilman likikontaktii ja ilman ette sie praatit toisten kans. Se oon maholinen praatiit netissä tietenki, mutta likiopetus oon parempi. Jos likiopetusta ei voi järjestää, kursit häyttyy suunitella toisela tavala, universiteettilektori Mikko Voronov sannoo.

Universiteetin suomen ja kväänin faagissa oon nelje työntekkiijää. Suomen kielen lektori Daniel Karvonen oli Tromssassa kaksi vuotta mutta hän oon lähteny takaisin Amerikkhaan. Suomee opettaa nyt universiteettilektori Paula Andersson. Virka oon aukinainen ja siihen saa hakkeet 1. oktooperikuuta saakka.