Uusi informasuunityötekkiijä

Hänen isovanhiimitten vanhiimet olthiin kolmikieliset, mutta hän itte oon jo melkkein nelikielinen.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

*Til denne saken kan du bruke vår innebygde kvensk-norske ordliste. Les mer om dette HER

 

Sofie Blomstrand Figenschou alkoi Ruijan kveeniliiton nuorisoprosjekti- ja informasuunityöntekkiijänä 1. marsikuuta.
Hun er fast ansatt med 20 prosent stilling som informasjonsmedarbeider og har i tillegg en 30 prosent prosjektstilling. Hun overtar etter Pål Vegard Eriksen som har fått full stilling som leder av Halti kvenkultursenter i Nordreisa.
– Informasuunityöntekkiijänä mie kirjoitan pressemellinkii, infopreivii ja artikkeliita ja otan kuvvii meän nettisivule, yksin eli yhessä kvääniliiton sekretäärin eli johtaajan kans, hän muistelee.
Tämän lisäksi hänelä oon 30 prosentin työ kveeniliiton nuorisoprosjektin työntekkiijänä täman vuuen lopphuun saakka.
Hänen konttori oon Tromssan Hansjordnesbuktassa, saman oven takana  missä oon Ruijan kveeniliiton konttori,  eli hän ja kvääniliiton pääsihteeri Ivar Johnsen oon konttorinaapurit.
– Minun meininki oon ette mie työtelen täälä muutaman tiiman joka päivä, hän sannoo.
Før påske holdt hun på å flytte tilbake til Tromsø etter å ha bodd i Harstad en stund.
– Det har vært en del pendling den siste tida, men snart er alt på plass, sier hun.

Kvääniluusit
Etter påske skal Figenschou begynne å arbeide med Kveeniluusiprosjektet.
Kvääniluusit oon käynheet vierailulla nuoin 20 jatkokoulussa Tromssassa ja Finmarkussa.
– Jeg tror at vi har besøkt de fleste videregående skolene i Troms og Finnmark. Nå skal vi se om det mulig å besøke ungdomsskoler, hän sannoo.
– Ushein se kestää kauvoin saaha kontaktin ja sopimuksen koulun kanssa ette met tulema vierailemhaan, hän tiettää.

Firespråklig
– Miksi sie halusit tämän työn?
– Dette handler om min kultur, noe som jeg har tenkt på hele livet. Jeg begynte å engasjere meg i kvenkultur for fem år siden og har jobba på frivillig basis inntil nå, forteller Sofie.
– Mitkä assiit oon sinule tärkkeimät?
– Alt egentlig! Jeg kan ikke si at noe er viktigere enn det andre. Den kvenske familiebakgrunnen har alltid vært en del av familiens identitet. Oldermor bodde i Oksfjord i Nordreisa, og jeg vet at oldeforeldrene mine var trespråklige. De hette Johannessen. Min gammeltante har forska på slekta og funnet at de kom fra Tornedalen, men der stopper alle spor, forteller Sofie Figenschou.
Sofie päätti ette hän ei halluu olla huonompi ko oldemuori ja hän oon heti parempi: Hän puhhuu ruijaa, engelskaa, spanskaa ja aika paljon suomeeki – ja hän aikkoo oppiit kvääniiki.

Vaihto-oppilhaana Suomessa
Finsk – og svensk! – lærte hun som utvekslingselev i Finland. Hun forteller at det er ikke så mange norske elever som ville dra til utveksling til Finland.
– I Finland lærer du veldig mye finsk og om finsk kultur, og når du lærer deg finsk vil det være lettere å lære seg kvensk, sier hun.
– Se ei ole niin monta Norjasta jokka lähethään vaihto-oppilhaaksi Suomheen. Mie halusin sinne ko Suomi oon likelä ja sen kieli ja kulttuuri oon niin kaukana – mutta kieli oon kuitenki hyvin likelä kväänii. Mie ajattelin ette ko mie opin suomee, se oon helpompi oppiit kväänin kieltä, hän muistelee.
– Via Lånekassen kan du søke reisestipend og stipend for Nordisk skolegang. Det dekker utgiftene til utveksling og lommepenger og du bor jo gratis hos en vertsfamilie, konstaterer Sofie.
Hän ei yhthään tieny minne hän jouttuu. Isäntäperheen löyethiin Hankasalmelta Keski-Suomesta.

Isäntäperheessä oli neljä tytärtä. Kaksi vanhiinta tytärtä ja äiti puhuthiin engelskaa ja muut tyhä suomee.
– Vi var i landsbygda. Medelevene snakka engelsk, men av lærerne i skolen var det kun en som kunne engelsk, og det var engelsklæreren. Og ingen av de voksne utenfor skolen snakka engelsk, så det var vanskelig å kommunisere til å begynne med, og det ble en del morsomme misforståelser. Alle skolebøkene var på finsk og jeg skjønner ikke hvordan jeg klarte å få godkjent enkelte kurs! Kanskje fordi jeg tegna på prøven, lurer hun på.
– Norjan jatkokoulussa valithaan linja ja faagi ja Suomessa valithaan kursit. Sie valittet semmoissii kursii mitä sie tarvittet hiljemin, jos sie esimerkiksi halluut opiskella universiteetissä eli ammatin. Mutta mie en ajatellut niin paljon sitä ja mie valittin justhiinsa sitä mitä mie halusin, Sofie muistelee.

Hän oli Suomen vuuen aikana oikhein ahkera. Hän otti monta kursii sekä humanistisissa ainheissa, reaaliainheissa ette esteettisissä ainheissa ja sai hyvät karakteeritki.
– Mie en ymmärrä kunka mie sain läpi esimerkiksi ympäristöbiologian ensimäisen kursin! Siinä oli pitkät ja vaikeat sanat! Piian se oli siksi ko mie piirsin pröövissä, hän naureskellee.

Kvääni seuraavaksi
– Mie aijon alkkaat oppimhaan kväänii universiteetissä, mutta en vielä tiiä milloin, hän luppaa.
Siihen mennee kuitenki vielä pari vuotta siksi ko hänelä vailuu gymnaasin viiminen vuosi ja nyt hän aikkoo työtelä.