Uusi kainun ja suomen lektori alkkaa januaarikuussa

Voronovin kompetanssi kainun kielessä oli ratkaisevan tärkkee. 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Mikko (Mikhail)  Voronov alkkaa uuđen työn januaarikuussa.

– Mitä sie ajattelit ko sait kuula ette sie saat tämän työn?

–  Hienolta tuntuu – oikhein fiini homma! Suomen kielen virkoi oon eri puolila mailmaa vaikka kunka paljon mutta suomen ja kainun universiteettivirkoi oon mailmassa tasan kaksi! Tämä vastaa minun tutkimusintressejä ja mielenkiinon kohtheita, Voronov muistelee.

Kevätsemesterin aikana hän opettaa suomen kursila «Variasjon i finsk» ja kainun grammatikkikursila.

– Mie olen vähän jännittynny sillä siitä oon muutama vuosi aikkaa ko mie olen opettannu opiskelijoile joile suomi ei ole äitinkieli. Se oon jännittäävä nähđä kunka paljon het saatethaan kieltä, Voronov hunteeraa.

Hän tullee ensistä Tromsshaan yksin ja vaimo ja lapset jääđhään ensin Turkhuun.

– Se olis vaikkee ette koko peret muuttais näin hopusti ja kesken kouluvuođen. Kattoma sitte kesälä, se oon meininki ette kaikki asuisimma täälä.

Opetus alkkaa 12. januaarikuuta.

 

Vahvoi hakkiijoita 

Tromssan universiteetin suomen ja kainun kielen professori Leena Niiranen muistelee ette se oli vaikkee valita hakkiijoitten joukosta se joka olis parhaiten soppeeva siiheen työhöön mitä uutheen virkhaan oon suuniteltu. Virkhaan kuuluu 80 prosenttii suomen ja kainun kielen opetusta ja 20 prosenttii tutkimusta. Lisäksi uusi lektori oon mukana plaanamassa kainun kielen opetuksen tulevaisuutta.

– Hakkiijoitten tasa oli hyvin korkkee! Meilä oli erikoisen paljon vahvoi hakkiijoita. Sielä oli tohtoriita joila oli paljon tietheelistä produksuunii ja jokka olthiin antanheet ulos artikkeliita internasunaaliissa publikasuuniissa, Niiranen konstateeraa.

Loppumatkassa kainun kielen kompetanssi painoi kuitenki eniten.

– Mikko Voronov kirjoitti mastergraađityön kainun kielestä vuona 2006 ja hän oon sen jälkhiin jatkanu väitöskirjan tekemistä mikä kans koskee kainun kieltä. Hän oli hakkiijoista se joka oli

teoreettisesti eniten sisälä kainun kielessä ja lisäksi hän piti  erikoisen hyvän koeluenon, Niiranen sannoo.

Voronovin väitöskirjan aihet oon  kainun kielen murteitten syntaksi ja  kielen muuttumisen problematiikka.