Oppstart av finskkurset ved UiT vår 2016: Variasjon i finsk. Student Thomas Kjærstad, ny lektor Mikko (Mikhail) Voronov og professor Leena Niiranen. En student fra Arkangelsk følger med via video. KUVAT: LIISA KOIVULEHTO
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Kun suomen kielen uusi semesteri alkoi Tromssan universiteetissä 12. januaarikuuta, paikala oli kaksi opiskelijaa: Toinen oli paikala fyysisesti Tromssassa ja toinen oli kontaktissa netin avula Arkangelista.
– Lissää opiskelijoita saattaa tulla, sillä universiteetissä jo opiskelevat saatethaan ilmoittautuut opiskelemhaan eri ainheita januaarikuun lopphuun saakka, suomen ja kainun professori Leena Niiranen muistelee.
Kainun kielen ensimäinen samlinki oli januaarikuun lopussa.
– Syksylä oli kahđeksan opiskelijaa ja mie uskon ette tämä mentorihomma oon heille hyvä motivasuuni jatkamisheen. Pääluvun näjemä kuitenki vasta januaarikuun lopussa.
Kevätsemesterin aikana oon kaksi kainun kielen kursii ja kolme suomen kursii.
– Suomen kielessä oon kursi missä fokuseerathaan suomen kielen variasuuniihiin ja sitte oon kääntämisen ja luovan kirjoittamisen kursi ja suomen litteratuurin kursi. Kainun kielen kursi jatkuu syksystä ja lisäksi oon kulttuuriprosjektityö, Niiranen muistelee.
Suomen ja kainun litteratuurin apulaisprofessori Anitta Viinikka-Kallinen oon virkavaphaala ja hänen vikaarina toimii Ida Kjeilen Thuv.
Sammaa kieltä puhuthaan monela tavala
Ruijan Kaiku oli kuuntelemassa uuđen lektorin ensimäistä suomen luentoo.
Mikko Voronov muisteli kielen variasuunista.
– Kaikissa kielissä oon variasuunii, ihan ko luonossa. Jokhaisessa kielessä oon perusrekisteri mutta puhhuujat puhuthaan sitä kuitenki aina eri laila, eri tilantheissa ja oikheestaan aina, jos tutkima sitä oikhein tarkon, hän alkoi.
Variasuunii oon eri ihmisten välilä ja eri geograafisila aloila. Ja eri-ikäiset ihmiset puhuthaan eri tavala, miehet ja vaimot puhuthaan eri tavala ja niin eespäin.
Eli ei ole mikhään ihmet ette kainun dialektii ja variasuunii oon niin monta! Se olis hyvin ihmeelistä jos sitä ei olis!
Uusi Tromssan universiteetin suomen ja kainun kielen lehtori Mikko Voronov piti ensimäisen suomen luenon januaarikuun 12. päivä. Kainun kielen semesteri alkoi januaarikuun lopussa.
Voronov muisteli ette suomen kielessä oon kolme tassaa.
– Suomessa oon yläkieli, arkikieli ja alakieli. Arkikieltä ja alakieltä ei ylheensä normiteerata eli jokhainen puhhuu niinko hän halluu. Yläkieli oon ushein enämen normiteerattu. Sitä käytethään Suomessa ko puhuthaan julkisissa tilantheissa niinko uutisissa ja muutenki meediassa.
Eli jos tyhä kuuntelee Suomen raadiota ja teeveetä niin ei saakhaan oikkeeta ymmärrystä mitä suomen kieli oon!
16 synonyymii
Hän muisteli esimerkiksi kunka monta eri nimmee yhđelä ainualla marjala suomen kielessä oon.
Yläkielessä tämän marjan nimi oon «vadelma» mutta se ei ole ko pienelä alala – nuoin Pori-Porvoo linjan alla – missä sen käskethään niin.
Eniten sanothaan «vattu»: Savossa, Keski-Suomessa, Pohjais-Karjalassa, Kaihnussa ja Koillismaala aina Soankylhään asti. Tornionlaksossa ja suomenkielisellä Pohjanmaala sanothaan «vaara(i)n» eli «faara(i)n» ko taas eteläöystässä Venäjän rajala – ja ennen Karjalan kannaksella – sanothaan «vaapukka».
– Muita haamui oon esimerkiksi varelma ja farelma, faarelma, vaderma, valerma, faderma, vaterma, vaarmami, faaranen, vavarna, vavana sekä maarain, hallain ja halla. Mie olen itte nähny Turun torila missä lapussa luki ette «faarelmainen», hän muisteli.
Kainun kielessä oon rekistreerattu kaksi synonyymii: vaarain ja vaarama.
– Sepät opiskelijat!
Voronov kohđatteli ensin suomen opiskelijat.
– Heilä oli hyvä kielen ymmärys ja met saatoima praatiit enemmänkin. Viideo-opetus oli minule uusi kokemus ja konktakti oli vähän hiđas. Se häiritti hieman, hän muistelee.
Muuten hän meinaa ette opetus oon alkanu mukavasti.
– Tietenki oon kaikenlaista byrokratiaa mikä seuraa ko alkkaa uuđen työn ja muuttaa toisheen maahaan.
Trackbacks/Pingbacks