Valmhiina Suomen-reisule

Tromssansuomalaisela Kirsti Kuosala oon naamamaskipaketti ja puoli litraa antibakkii tookireisua varten. Kuva: Liisa Koivulehto

 

Suomi alkoi valvomhaan Norjan rajjaa maanantaina 24. aukustikuuta. Norja oon niinsanottu keltainen maa eli Norjasta saa kulkkeet Suomheen jos oon joku hyvä syy.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Rajavalvonta kestää ainaki 18. syyskuuta saakka. Suomheen saa reisata esimerkiksi peretassiin, työn, opiskelun eli jonku muun välttämättömän assiin takia. Suomen kansalaiset saahaan aina palata Suomheen.  Lisäksi kaikki rajoila assuuvat Norjassa (ja Ruottissa) saahaan käyä Suomen puolela kaupassa, biiliverstaala ja muissa tavalisissa toimissa.

Tromssansuomalainen Kirsti Kuosa ja hänen norjalainen mies Trond oon lähössä pojan häihiin Espoosheen septemperikuun puolivälissä.

Het reissathaan koko maan läpi: Ensin Tromssasta biililä Kolarhiin ja Kolarista tookila Helsinkhiin.

– Kunka tet saitta tiettäät ette tet pääsettä Suomheen?

– Selvitimmä tämän jo kesälä. Suomen kansalainen ja hänen peret päässeevät aina Suomheen. Ja eriliikaisesti häihiin, hautajaishiin ja muissa assiissa mikkä koskethaan perettä. Rajala näytämä passin ja hääkuttun, Kirsti Kuosa sannoo.

Hirmuisen varovaiset

Het otethaan reisule paketin naamamaskii ja pullon desifiseeraamisainhetta.

– Met häymä reisata tosi turvalisesti.  Meilä kummalakhaan ei ole toelakhaan varraa saaha koronaa! Desinfiseeraama tookissa kaikki pinnat ennenko koskema niihiin, hän sannoo.

Kirsti Kuosa oon Tromssan universiteetissa sairhaanhoittaajiiten bachelor-opintojohtaaja. Hän ja hänen mies oon seuranheet tilanetta erityisen tarkasti sillä het molemat oon riskiryhmissä astman ym. takia.

– Meän poika opiskellee Helsingissä Aalto-universiteetissa matematiikan alala. Jo tämän vuuen alussa matemaatikot räknätthiin ette nyt oon tullu semmoinen tauti joka levvii niin paljon ette universiteetin häyttyy sulkkeet, Kirsti Kuosa muistelee.

Universiteetissa uskothiin räknäykshiin, ja sen suljethiin ensimäisenä Suomessa.

Kirstin mies työteli koko talven kotikonttorissa,  ja het elethiin omassa karanteenissa hyvin varovaisesti. Mutta Kirsti sai talvela keppotauin.

– Mie olin niin huonona ette minula meni koko kevät sen kans.  Vasta kesälä aloin olla vähän parempi.

Oma karanteeni Suomessa

Het käyhtiin Suomessa kesälä tyttären häissä. Heilä oon Helsingissä oma asumapaikka Kalliossa.

– Kesälä kävimä likiputiikissa justhiin ennen sulkemisaikkaa ja luulima ette saama olla yksin. Mutta joskus sielä kävi öölinostajiita jokka ei pitänheet välimatkaa ollenkhaan! Likiputiikki oon pieni ja ahas. Nyt olema sopinheet ette poika käy meile kaupassa, hän muistelee.

Kuosa aikkoo olla Helsingissä kolme viikkoo, eniten neljen seinän sisälä.

– Käyn puistossa kävelemässä mutta vältän ihmissii. Maski oon aina matkassa ja laitan sen pääle ko tarvittee. En halluu saaha koronaa enkä halluu tartuttaa vanhoita sukulaissii, ja aijon kohatella heitä vasta kahen viikon karanteeniaijan jälkhiin, hän sannoo.

Rajavartiolaitos neuvoo

Suomi alkoi valvomhaan Norjan ja Ruottin rajjaa maanantaina 24. aukustikuuta. Rajanvalvominen kestää ainaki 18. septemperikuuta asti. Tilantheen arvelhaan silloin uuesti.

– Suomen kansalainen saa aina palata Suomheen, se oon selkkee sääntö, Suomen ambassaadista Oslossa muistutethaan.

Ambassaadi neuvoo kaikki kyssyyjät raja.fi-palveluksheen mikä oon Rajavartiolaitoksen – Gränsbevakningen nettisivu. Sielä oon tarkemat neuvot suomeksi, ruottiksi, engelskaksi, pohjaissaameksi ja ryssäksi.

 

Rajaseuttuin omat systeemit

Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Ruottin rajaseuđuile oon omat systeemit. Talvela Suomen raja oli kiini kaikilta, mutta nyt rajan likelä assuuvat saahaan käyä Suomen puolela esimerkiksi kaupassa, biiliverstaassa ja aijankulu- eli vappaa-aijan hommissa.

Tämä oon siksi ette rajaseuttuin kaikki ihmiset sais käyttäät palveluksii rajan toisela puolela normaalilla tavala.

Suomi oon määräny ette tämmöissii rajapaikkoi oon esimerkiksi Yykeänperä–Kilpisjärvi, Koutokeino–Kivilompolo, Kaarasjoki–Karigasniemi, Teno–Utsjoki/Nuorgam ja Neiden–Näätämö.

Tornionlaksossa rajapaikoiksi oon defineerattu Haaparanta–Tornio, Matarenki–Ylitornio, Pello–Pello, Pajala/Kolari–Kolari, Muodoslompolo–Muonio ja Karesuvando–Karesuvanto.

Sie häyt näyttää rajala passin eli henkilökortin sekä dokumentin («Bostedsattest») asumapaikasta. Norjassa tämän anttaa Skatteetaten. Sie tillaat sen nettisivula skatteetaten.no. Se kestää kolme päivää plus postinkulku.

Perheen assiit, työ ja opiskeleminen

Rajavartiolaitoksen raja.fi-sivula seissoo ette Suomheen saa tulla tapaamhaan sukulaissii niinko vaimoa eli isäntää, lapsii, vanhemppii, appivanhiimppiita, ämmii ja äijii, sisaruksii, lapsenlapsii ja lapsenlapsenlapsii, ennoo, settää, tättii ja serkkui ja näitten kaikkiin perettä.

Lisäksi saa tulla häihiin ja hautajaishiin ja jos perheenjäsen oon sairastunnu tai oon joku muu välttämätön syy mikä ei saata ođottaa.  Tässä sinula kannattee olla joku dokumentti minkä sie näytät rajala.

Norjasta saa tulla Suomheen  kans jos sinula oon työassiita eli opiskelupaikka Suomessa. Tämän näytethään dokumentila.

Hyttä ja campingvaunu

Norjasta saa tulla Suomheen hyttäreisule. Esimerkiksi Kilpisjärvelä oon monta kymmentä norjalaista hyttää mutta raja.fi -sivula ei luje mithään ylärajjaa siitä kunka kaukana hyttä oon eli se  saa olla kauvempanaki. Koko peret (omistaja ja hänen lapset ja lasten perheet) saavat tulla.

Se oon sama homma jos sinula campingvaunu missä oon piikariteltta ja terassi ja sie olet käyttäny sitä pitkän aijan niinko hyttää. Tämmöissii vaunui oon norjalaisila monessa paikassa Suomen puolela.

– Jos sinula oon asunto tai vapaa-aijan asunto Suomessa, saat tulla Norjasta ja Ruottista Suomheen. Jos sinula oon tästä selkkee dokumentti minkä sie saatat näyttäät rajala, se mennee hopumasti, Rajavartiolaitoksen esikunnan tiedotuksesta muistelhaan Ruijan Kaijule.

– Korona kuriin

– Toivottavasti ovat tilapäisiä nämä rajoitukset. Kunhan saadaan rokotukset ja korona kuriin niin palataan normaaliin, Jarkko Kiviniemi Muonion rajavartioasemalta sanoo.

Kilpisjärven ja Kivilompolon rajanylityspaikat ovat Muonion vastuualuetta.

Kiviniemi, kuten monet muutkin, on saanut sisäisen siirron Lappiin toiselta raja-asemalta Ruotsin ja Norjan rajavalvontatehtäviin.

– Rajoitukset ja rajanvalvonta eivät ole kiusantekoa, vaan yhteistä vihollista, koronaa, vasten tässä tapellaan. Parempi olla ylivarovainen ko tautinen, Kiviniemi toteaa.

Joutui heittämhään Suomen-reisun

Kaikki helpotukset ei kuitenkhaan auta jos sie työtelet Norjassa hoitoalala. Sairhaanhoittaaja Sami Kinnunen oli lähössä Suomheen veljen kaksoistytärten lakkiaishiin, mutta hän joutui jäämhään pois.

– Lakkiaiset oli siirretty keväästä syksyyn koronan takia. Kesällä ne olisi voitu pitää, mutta heinäkuun lopussa tuli Norjaan uudet, tiukemmat säännöt hoitoalalla työskenteleville, ja Suomi otti lisäksi käyttöön rajavalvonnan, Kinnunen toteaa.

– Homma meni tosi hankalaksi: Suomessa olisin joutunut karanteeniin ja Norjaan palatessa olisi edessä koronatesti – eikä töihin saa mennä ennen kuin tulos on saatu. Tuloksen pitää tietenkin olla negatiivinen, mutta se ei ehkä olisi tullut ennen seuraavaa työvuoroa. Ja jos jollakulla lakkiaisvieraalla  todettaisiin koronatartunta, ja olisin ollut siellä, minun olisi pitänyt olla kaksi viikkoa palkattomassa karanteenissa Norjaan tulon jälkeen, Kinnunen kertoo.

Sairhaanhoitaja Sami Kinnunen ei pääse ulkomaan reisun jälkhiin takaisin töihiin ilman koronatestii. Kuva: Liisa Koivulehto