Vanhaat virret uusile sukupolvile

Virsikirja oon kaksikielinen. Kuva: Liisa Koivulehto

 

Justhiinsa kväänikansan päivänä tuli ulos pieni häfti Armon lapset – Nådens barn johon oon pränttätty viisikymmentä vanhaata kainulaista ja ruijansuomalaista virttä. Mooli oon saađa aivan oikkeen virsikirjan.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Kristin Mellem oon työtely tämän kans monta vuotta. Prosjekti «Vanhaat virret kohti uussii aikkoi» oon Pohjais-Hålogalandin hiippakunnanraatin alla.

–  Mie toivon ette hiippakunnanraati ottaa tämän häftin pöyđäle heiđän seuraavassa kokkouksessa. Sitte se olis mahđolista ette häftin sais ulos jo ennen ko kesä tullee, Kristin Mellem sannoo.

Kaksikielinen

– Häftissä oon pörintheissii lestadiolaissii virssii, pohjaismaissii virssii ja muutampi uusi pohjaisruijalainen virsi. Virssiin sanat oon molemilla kielilä: kväänin eli suomen kielelä ja ruijaksi. Pari virttä oon ruottiksi, Mellem muistelee.

Hän oon iloinen ja ylppee tästä häftistä.  Hän muistelee ette monet virret oon olheet kaksikieliset jo ennen. Muutampi oon käänetty kvääniksi vasta nyt, niinko esimerkiksi Pohjaisnorjalainen jouluvirsi mikä oon uusi virsi. Mari Keränen oon kääntäny sen.

Kristin Mellem oon itte kääntäny ruijaksi nelje kvääninkielistä virttä. Yksi niistä oon Armon lapset. Se oon saanu kunniatilan tässä kirjassa.

– Siitä oon vanhaa käännös Nådens barn ja se on präntätty tietenki. Mie kuitenki halusin tehđä uuđen käänöksen missä oon kans joitaki tärkkeitä ja rakkhaita kväänin kielen sannoi.

Kymmenen vuođen työ

Kristin Mellem oon työtely näitten virssiin kans liki kymmenen vuotta. Ensimäinen miilantolppa oli vuona 2013 ko Ruijan kirkon virsikirjhaan tuli 15 kväänivirttä.

Hiippakunta nimitti kirkonelämän työjoukon vuona 2015.

Viime vuona virsikirjatyö sai lissää voimaa ko hiippakunta nimitti kuuđen hengen faakikomiteean Mellemin avuksi: Håvard Skaadel, Kristian Paulsen, Peter Vang, Bjørn Andor Drage, Arne Skare ja Annimari Pelli.

Kansikuvan oon disainannu Åsne Kummeneje Mellem ja Daniel Tobias Johansen Langhoff oon tehny digitaalisen työn. Molemat oon Kvääninuorissa.

– Yksi sentraali ajatus oon siirttäät virret uusile sukupolvile. Siksi se oon soma ette virsikirjatyössä oon kans nuorii, Mellem sannoo.

Mooli oon kokonainen virsikirja

Oikkeessa virsikirjassa olis nuoin 150 virttä.  Tuoret häfti anttaa tästä esimakkuu.

– Meiän mooli oon ette häftin oon helppo tunnistaat ja ette se representeeraa erilaissii tradisjuunisuunttii ja geograafissii alloi Ruijassa. Meile oon ollu tärkkee nostaat framile ja säilyttäät virssii ja laului joissa oon selvät kväänin tuntemamerkit, Mellem kirjoittaa esipuhheessa.

Hän toivoo ette hiippakunnanraati toimii hopusti.

– Sitte virsihäftin sais lansereerata jo Paaskiviikola juunikuussa – jos sen saattaa tänä vuona järjestäät. Mie toivon kuitenki ette met saatama alkkaat kvääninkielisen virsikirjan työn niin hopusti ko mahđolista, mutta se oon hiippakunnanraati mikä päättää, hän sannoo.