«Huuttaa ko vares». (Kuva: Liisa Koivulehto)
Vares oon yksi viishaimista linnuista. Piian sitä sen tähđen vainothaan?
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Nimi wares seisoi lintukirjassa ensimäisen kerran vuona 1637. Kemissä tunnethaan nimi aaro ja Suomen itärajala nimi varoi. Latinaksi vares oon Corvus corone. Meänkielessä se oon joskus faari.
Vareksii ellää Europassa ja Länsi-Aasiassa sekä Egyptissäki.
Vareksen kroppa oon harmaaja ja pää, siivet ja pyrstö oon mustat. Nokka oon musta ja vahva.
Vares oon yksi viishaimista linnuista ja se oppii hyvin. Varekset oon oppinheet elämhään kaupungiissaki. Cityvarekset ylimielisemmät ja aggressiivisemmat ko mettäperriin ja kyliin varekset.
Vares triivastuu ihmisen likelä missä se löyttää ruokkaa. Sata vuotta sitten vares oli pohjaisessa Europassa muuttolintu sillä ihmissii oli niin vähän ette se ei löytäny talvela ruokkaa. Nyt se pärjää paremin, mutta suuri osa vareksista, eriliikaisesti pohjaisesta, muuttaa kuitenki talveksi Etelä-Ruothiin, Tanmarkkhuun, Tyskänmaale jne.
Vareksen pesä oon tavalisesti kuusen latvassa. Pesimäaijan ulkopuolela vareksii näkkee monesti parvissa. Niilä oon vakituiset yöpaikat mistä net aamula lähteevät hakemhaan ruokkaa.
Vares syö kaikkee: lihhaa, kallaa, raakkui ja pienemppii linttui sekä marjoi ja jyviä. Kaupungissa varekset löyttäävät huonoo ruokkaa, niinko valkkeeta leippää, pomfrittii ja muuta grilliruokkaa. Tutkiijat arvelhaan ette varekset ei silloin saa tarpheeksi proteiinii ja A-vitamiinii, ja siivet ei kassuu kunnola.
Ennen ajatelthiin ette vares tuo pahhaa onnee ja kuolemaa. Se oli Norjassa ja Suomessa ilman suojatta kauvoin. Pessii hävitethiin. Vareksen ampumisesta saa monessa Norjan komuunissa rahapalkinon.
Pesimäaikana, marsi-juulikuussa, vares oon kuitenki rauhoitettu.
Kalttiit: Antero Järvinen: Linnut liitävi sanoja (1991), Kaisa Häkkinen: Linnun nimi (2011), nrk.no, yle.fi, Wikipedia
Vares ja korppi ilmatappelussa. (Kuva: Liisa Koivulehto)
