Illustrasjon: Wilfred Hildonen
Når naboer søker sammen: Ruijan Kaikus leder for mai 2022.
Velkommen Finland
Det er trasig at dyrebare ressurser må brukes på opprustning og forsvar. Kastes bort på krigsmaskiner som bortsett fra sin evne til å ødelegge, har null bruksverdi. Det er en grunn til at når lekeapparater og busskur ødelegges av pøbel, så kaller vi det hærverk.
Men verden er som den er, og blant dem som kjenner på få andre alternativer enn å knytte nevene og ruste seg for det verste, er vår gode nabo Finland. Finland er allerede Nordens militære stormakt, med sin deltakelse i en forsvarsallianse som Nato blir de på linje med oss uangripelige.
Med sitt overfall på Ukraina har Russland røpet mye, inkludert sin militærfaglige talentløshet. Å være soldat er i dag et kompetansebasert yrke, det er en hån også mot militæret som fag å sende inn «uteliggere med maskingevær.»
Nordpå har vi vokst opp i skyggen av den såkalte russiske bjørn. «Katti kommer russ’n?» spurte folk, vi følte oss små og sårbare. Viljen til å se på russerne som en godartet storebror – var grenseløs. Vi har jobbet og strevd for å bygge hjerterom og samkvem, skuffelsen er i dag bunnløs.
Med fjorårets økende trussel ble også spørsmålet mer aktuelt; hvor sterke militært er egentlig Russland? Da fant vi en interessant artikkel på forskning.no fra 2018, om den tidligere svenske generalmajoren Karlis Neretnieks, i dag forsker. Det han sa fjernet den fatalistiske følelsen om at vår store nabo i øst kan komme hjem til fjordene våre og herje som han vil. Kalis sa:
«Slår vi sammen de militære styrkene til Finland, Sverige og Norge så får vi en ganske imponerende slagkraft. Den vil bli større enn hva Russland har til disposisjon i vår del av verden.»
Vi skulle gjerne snakket om sommerens kvenske festivaler og annet hyggelig, men det er også fint å kunne støtte en bekymret nabo. Forskeren avsluttet slik:
«Det vil gagne alle de nordiske landene om også Sverige og Finland blir medlemmer av Nato.»
Det ser ut til å gå troll i ord. Vi sier hjertelig velkommen.
Tervettulemaa Suomi
Se oon surkkee ette kallhiita resurssiita häyttyy käyttäät ylösvarustelhuun ja puolustuksheen. Viskata tyyhään sotamasiinhiin millä ei ole muuta pittoo ko tuhhoominen. Siihen oon syy ette ko hunsvotit hajjoittaavat tieraama-apparaattiita ja pyssisuojii, se sitä käskethään raiskaamiseksi.
Men mailma nyt oon mikä se oon, ja nyt meiđän hyvä krannimaa Suomi ooh yksi niistä jokka ei hoksaa muuta konstii ko puristaat käđen nyrkkhiin ja varustaat ittensä pahhiiman varale. Suomi oon jo Pohjaisen militäärinen suurvalta, ja ko se nyt tullee myötä NATO:nlaisheen puolustusallianshiin, ei heiđänkhään pääle ennää pysty karistamhaan.
Ryssänmaa oon paljastanu ittestänsä paljon siinä ko oon hyökäny Ukrainan pääle, muun myötä oman militäärisen taitamattomuuđen. Sotalaisen ammatthiin kuuluu nykyään kompetansi, ja se oon sama ko pilkata sotalaisen ammattii ette lähättäät ulos «hunsvottiita masiinikiväärin kansa.»
Pohjaisessa met olema kasunheet ylös niin käsketyn ryssän karfuun kalvheessa. ”Koska ryssä tullee?” kysythiin ihmiset, ja met tunsima ittemä pieneksi ja heikoksi. Halu nähđä ryssät siivona isonaveljenä – se oli rajaton. Met olema työtelheet ja raatanheet ette eläisimmä ystävinnä ja sovussa, nyt oon pettymys pohjaton.
Ko uhka viimi vuođen aikana kasus, kansa kysymys kunka väkevä militäärivoima Ryssänmaala tođesti oon, tuli aktuaaliseksi. Silloin met löysimä interessantin artikkelin sivulta forskning.no vuođelta 2018 minkä oli kirjoittannu ruottalainen tutkiija, varhempi kenraalimajuri Karlis Neretnieks. Hän poisti meiltä sen fataalisen tuntheen ette meiđän isoveli öystässä jonaki päivänä saattais ittäät meiđän kotivuonhoin ja reuhastaat niin ko halluu. Karlis kirjoitti:
«Jos met panema yhtheen Suomen, Ruottin ja Norjan militäärivoimat, se meilä oon tođesti vaikuttaava iskuvoima. Siitä tullee isompi ko mitä Ryssänmaala oon kovossa täälä meiđän osassa mailmaa.»
Met olisimma mielelä puhunheet kesän kväänifestivaaliista ja muusta somasta, mutta se oon kansa hyvä ko saattaa tukkeet meiđän huolestunutta krannii. Tutkiija lopetti kirjoituksen näin:
«Se olisi hyväksi kaikile pohjaismaile jos kansa Ruotti ja Suomi tultais NATO:n jäseneksi.»
Näyttää ette niissä sanoissa oli etiäinen. Met toivotamma syđämellisesti tervettulemaa.
Illustrasjon: Wilfred Hildonen
