Kväänit oon marginaaliset Ruijassa, mutta interessantit mailmalla. Minoriteetit oon universelli teema.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
– Monissa maissa olhaan kiinnostunheita minoriteettiin tilasta, Kjell Olsen Tromssan universiteetistä muisteli 60-päisele publikummille Tromssan museuumin kvääni-illassa 22. novemperikuuta.
Olsen oon prosjektinjohtaaja tutkiijajoukossa joka oon saanu rahhaa kolmen vuoden prosjekthiin missä het tutkithaan kunka moderni kvääni-iđentiteetti syntyy tutkimalla menneisyyttä ja kulttuuripörinttöö.
– Met tutkima kunka perheet, museuumit ja kulttuurintuottaajat käytethään kieltä, paikkoi ja luonttoo ko het formathaan ommaa iđentiteettii, Olsen selvitti.
Tutkimuksen tehđhään sekä Finmarkussa ette Tromssassa. Tutkimuspaikat oon Raisi, Vesisaari ja Alattio.
– Puhuma vaikka nyt siitä vanhaasta tervamiilusta Alattiossa minkä pääle rakenethaan transformaattori. Oliko sen pakko rakenttaat justiinsa siiheen? Sitä met saatama kyssyyt tietenki. Met tutkima sitte mitä tämä paikka merkittee perheile jokka oon esimerkiksi poiminheet marjoi täälä. Entä millä laila museuumit ja kulttuurintuottaajat käytethään ja nostethaan esile tervamiilui?
Tutkiijajoukossa oon kans mukana filmintekkiijä Kristin Nicolaysen. Hän oon kuvannu ihmissii kekkä muistelhaan kväänin kielestä ja omasta suhtheesta siiheen.
