Kainun kielen grammatikki (Kvensk grammatikk) er kommet ut på kvensk – men det er ennå ikke helt avgjort hva kvensk heter på kvensk.

I forordet drøfter forfatteren, Eira Söderholm, blant annet spørsmålet om hva språket skal hete på kvensk. På norsk sier vi jo kvensk, men det er ganske så mange meninger om det kvenske navnet.

 

Et moderne språk

Söderholm mener det ikke er så rart at man kaller kvensk som suomi eller suomen kieli (finsk) på kvensk.

– Se ei olekhaan kummalinen, sillä ko oonhan siinä paljon sammoi trekkii ko rajan toisela puolela Suomen puolen kielen dialektiissa ja Ruottin puolen itämerensuomen dialektiissa eli meänkielessä, skriver hun i forordet til Kainun kielen grammatikki.

Hun drøfter også navnet vanhaasuomi (gammelfinsk). Noen mener nemlig at kvensk er gammeldags finsk, og derfor vil de kalle språket for «gammelfinsk». I følge Söderholm er dette ikke er så gjennomtenkt: Hvem vil være med å revitalisere et «gammelt» språk? Kvensk må jo være moderne spåk som det går an å bruke i dagens samfunn, mener hun.

– Norjan puolen dialektiista oon kans sanottu, ette se oon vanhaanaikhaista suomee, ja sillä jokku meinathaan ette nimeksi passais vanhaasuomi. Mutta ei se ole oikhein oikhein. Dialektiista löyttyy kyllä semmoissii vanhoita trekkii, mikkä oon Suomen puolen dialektiista jo häviny eli hävviimässä, mutta kans ommii uussii trekkii. Vielä se oon niinki, ette se ei ole hyvä revitaliseerattavan kielen statukselle, ette sitä käskethään epiteetilä vanhaa. Kielihän pittää olla moderni, ette sitä saattaa nyky-yhtheiskunnassa käyttäät, argumenterer Söderholm.

 

Et eget språk

Hun mener det heller ikke passer å kalle kvensk for ruijansuomi, fordi dette har aldri vært brukt av språkbrukerne selv, og fordi kvensk ikke er en variant av finsk.

– Nämä ylipuolen suomi-sanan pääle rakenetut nimet ei passaa. Niissä oon se taka-ajatus, ette kieli olis suomen kielen dialekti tahi kuitenki varieteetti. Nyt ko kielestä oon oman kielensuunittelun kautta tullu rakenuskieli, minkä struktuuri ja sanasto rakenuthaan puhthaasti sen omale pohjale, se kielele pittää löyttäät muun nimen.

Enn hva med meänkieli eller meiđänkieli? Nei, mener Söderholm.

– Se kuitenki kattothaan ette net oon kaksi eri kieltä. Sillä me(iđ)änkieli-nimi sotkis kaksi kieltä yhtheen eikä sen tähđen passaa, mener hun.

 

Må være brukbart

Söderholm peker på at kvener som ble intervjuet av finske forskere på 1960- og 1970-tallet, kalte ikke språket sitt for kvääni eller kvääna heller.

– Suomesta tulheet stipendiaatit oon silloin intervjuuissa pitänheet selvänä, ette intervjuuatut oon suomalaiset ja ette heiđän kieli oon suomen kieltä, hän konstateeraa.

Se oon kuitenki moni kielenpuhhuujista, joka vieroo kvääni-sannaa. Ihmiset oon tuntenheet ette ko ruijalaiset oon sanonheet kven niin net oon haukkunheet heitä. Ja tällä minoriteetilla oon ollu huono status Ruijassa.

– Mutta tieten se oon niin, ette ko kven-sanan merkitys tullee positiivisemmaksi ette positiivisemmaksi, se kvääni-sanakhaan ei kuulu niin pahalta, Söderholm meinaa.

Man har likevel et lydmessig problem: På kvensk er det bare låneord som begynner med kv-.

– Muutoin oon tyhä yksi vähäsen vanhempi lainasana missä se muutamisti kuuluu, näjet sana kvartti. Mutta seki oon tavalisesti haamussa vartti.

Ordet kvääni er vanskelig å bruke i kvensk. Man har Suomi – suomalainen og Ruija – ruijalainen, men *kvääniläinen” eksiterer ikke.

– Vielä kvääni-sana oon hankala silläki, ette sen pääle ei ole rakenettu tavalista nasunaliteetin nimee. Kaikista krannikansoista semmoinen oon olemassa. Oon ruottalaiset, ruijalaiset, norjalaiset, saamelaiset, lappalaiset ja suomalaiset, mutta sana *kvääniläinen vailuu.

– Sana kvääni passaa sitte huonosti kielheen, konstaterer Söderholm.

Det offisielle Norge har heller ikke bestemt seg hva språket skal hete på kvensk. Kvensk språkråd vedtok i 2009 at språket skal hete kvääni, noe hun mener er et lite gjennomtenkt hastevedtak.

– Viralista omakielistä nimmee sille ei ole määrätty.

 

Kainun kieli, kainulainen

– Mie olen tullu siiheen, ette käytän tässä grammatikissa kielestä nimmee kainun kieli. Näyttää, ette nimi kainulainen oon vanhaastansa ollu käytössä siitä itämerensuomalaisesta joukosta, mikä oon asunu Fennoskadinaavian pohjaisella alala ja mistä ruijalaiset oon käyttänheet nimmee kven. Se oon sikkaristi vanhiin tästä joukosta käytetty nimi. Nykyaikhaan tultessa sanat kainu ja kainulainen oli kohta jäänheet pois käytöstä, mutta kokonhansa unheettunnu se ei ole koskhaan.

 

Synonymer

Söderholm foreslår en «ja takk, begge deler» -løsning, som hun begrunner blant annet med at på kvensk har også det norske språket to navn.

– Itte jokhainen saattaa valita sen mikä ittelensä parhaimitten passaa. Joka taphauksessa oon niin, ette vasta aika tullee näyttämhään, mikä nimi jääpi elämhään ja mikä kuolee pois. Ja piian se oon niinki, ette kieleläki saattaa olla monta nimmee, mikkä käytethään rinnatusten, eikä tyhä yhtä nimmee. Oonhan Ruijassa majoriteetinki kielelä kainun kielessä kaksi nimmee, ruija ja norja!

 

 

__________________

Liisa Koivulehto – liisa@ruijan-kaiku.no

_______________________________________________________

 

 

Les også:

– Suuri tietheelinen meritti!