Skibotn ligger i hjertet av Troms, og har fra gammelt av vært kjent som et lite stykke Finland i Norge. I dag er bildet et ganske annet, og langt dystrere sett med kvenske og norskfinske øyne. (Illustrasjon: Norgeskart)

 

Yykeänperän nuoriso ei perusta kvääniistä ja ko kysythään, monet vastaavat ette kväänit ja saamelaiset oon sama asia.

 

Arne Hauge
arne@ruijan-kaiku.no

 

Tromssalaisen Ishavsbyen-jatkokoulun lektori Johanne Andrea Engstad Nilsen tutki mastertyössä kvääninuoria ja heän identiteettiä. Tutkimuksessa oli 16 yykeänperäläistä nuorta.

Engstad Nilsen oon itteki Yykeänperästä. Hän kyseli nuorilta mitä het tietävät kainulaisista ja mitä het ajattelevat omasta identiteetistä ja kylän kulttuuriperinöstä. Mitä perintö sekä kväänin kieli ja kulttuuri merkittevät heile tänä päivänä?

– Monet vastaajista eivät saattanheet sanoa mithään kvääniistä. Saamelaisista het tiiethiin selvästi enämen. Mie olin aika ihmeissäni ja pettyny, Nilsen sannoo.

Hän meinaa ette tulos oli eriskumhainen, eriliikaisesti ko opettaja oli vasiten poiminu hänele nämät 10 tyttöä ja 6 poikaa. Opettaja oli meinanu ette asia olis tärkeä justhiinsa näile oppilaile.

– Mutta ko mie itte olin nuori, en miekhään perustannu tästä, Engstad Nilsen sannoo.

Johanne Andrea Engstad Nilsen. (Foto: Arne Hauge)

Hänen ämmi oli kvääninkielinen ja muuten hänen suvussa oon saamelaisia, ruotsalaisia ja ruijalaisia. Ko kielen vaihetthiin, kaksi-ja kolmikielisistä perheistä tuli yksikielisiä ruijankielisiä.
Tääpänä Yykeänperä oon ruijalainen kylä. Engstad Nilsen ei ole kuitekhaan aivan pessimisti.

– Nuoret sanoivat ette ruijan kieli oon nokko heile. Mutta piian het kiinostuvat omasta kulttuuriperinöstä vanhempana, niinko mie, hän sannoo.

Oversatt til kvensk av Liisa Koivulehto