Suomen Oslon-suurlähetystön uusi keittiömestari Pasi Suhonen vaihtoi elokuussa Etelä-Espanjan maiset Pohjolaan. Työ suurlähetystössä on monipuolista aina aamiaistilaisuuksista juhlaviin illallisiin. KUVA KAROLIINA HUHTANEN
.
Keittiömestari Pasi Suhonen ei epäröinyt hetkeäkään, kun Oslon-suurlähetystössä aukesi kokin paikka.
Karoliina Huhtanen
Kiinnostus ruoanlaittoon on ollut läsnä Pasi Suhonen elämässä niin kauan kuin hän muistaa. Molemmat isoäidit olivat ahkeria ruoanlaittajia, ja pieni Pasi seurasi innokkaasti mukana.
– Olin kiinnostunut katsomaan, kun isoäiti teki ruisleipätaikinaa, pullaa, karjalanpiirakoita tai ihan mitä vain maalaistalossa tehtiin.
Sivustaseuraajan rooliin Suhonen ei jäänyt, vaan isoäidit ottivat hänet mukaan ruoanlaittoon ja keittiöhommiin. Erityisesti yksi lause piirtyi pienen pojan mieleen.
– Isäni äiti sanoi: Ryhdy sinä poika kokiksi, niin ei ikinä lopu leipä eikä työ, Suhonen muistelee.
Suhonen noudatti neuvoa ja opiskeli kokiksi, eikä opiskeluinto siihen loppunut.
– Valmistuin kokiksi vuonna 1992, kun lama oli alkanut. Luonnollinen keino välttyä työttömyydeltä oli se, että lähti opiskelemaan lisää, Suhonen kertoo.
– Olin kiinnostunut katsomaan, kun isoäiti teki ruisleipätaikinaa, pullaa, karjalanpiirakoita tai ihan mitä vain maalaistalossa tehtiin.
Sivustaseuraajan rooliin Suhonen ei jäänyt, vaan isoäidit ottivat hänet mukaan ruoanlaittoon ja keittiöhommiin. Erityisesti yksi lause piirtyi pienen pojan mieleen.
– Isäni äiti sanoi: Ryhdy sinä poika kokiksi, niin ei ikinä lopu leipä eikä työ, Suhonen muistelee.
Suhonen noudatti neuvoa ja opiskeli kokiksi, eikä opiskeluinto siihen loppunut.
– Valmistuin kokiksi vuonna 1992, kun lama oli alkanut. Luonnollinen keino välttyä työttömyydeltä oli se, että lähti opiskelemaan lisää, Suhonen kertoo.
Kokin ammatin lisäksi hänellä on tarjoilijan, keittiömestarin ja opettajan koulutus. Kymmenen viime vuotta Suhonen asui Aurinkorannikolla Espanjassa, ja kahdeksan vuosista kului oman ravintolan pyörittämiseen yhdessä puolison kanssa. Uusi aika koitti maisemanvaihdoksen myötä elokuussa, kun Pasi Suhonen aloitti Suomen Oslon-suurlähetystön kokkina.
.
Kaikki tai ei mitään
Työskentely suurlähetystössä oli ollut pitkään Suhosen haaveena. Jo 18-vuotiaana hän haki Brysselin edustustoon sisäköksi, mutta jäi haussa toisella sijalle. Kun ystävä vinkkasi Oslossa auenneesta paikasta, syntyi hakupäätös helposti. Jo aiemmin Suhonen oli puolisonsa kanssa päättänyt, että syksyllä he myyvät ravintolan ja pitävät sapattia.
Suhonen pääsi haastatteluun ja eteni hakuprosessin ratkaisevaan osioon, joka oli koeaterian laittaminen. Pelissä olivat kovat panokset: kaikki tai ei mitään.
– En juuri saanut ohjeita, mutta päädyin laittamaan kovatasoisen kolme ruokalajin lounaan, hän sanoo.
Alkupalana oli poroa kolmella tavalla, pääruokana taimenta ja leipäjuustoa uunijuuresten kera. Jälkiruoaksi oli hyydykettä kuusenkerkkäsiirapilla.
– Veljeni vaimo keräsi Suomessa omasta metsästä kuusenkerkkiä, jotka lennätettiin Espanjaan. Siellä keitin niistä siirappia, jonka toin mukanani Osloon, Suhonen kertoo.
Työskentely suurlähetystössä oli ollut pitkään Suhosen haaveena. Jo 18-vuotiaana hän haki Brysselin edustustoon sisäköksi, mutta jäi haussa toisella sijalle. Kun ystävä vinkkasi Oslossa auenneesta paikasta, syntyi hakupäätös helposti. Jo aiemmin Suhonen oli puolisonsa kanssa päättänyt, että syksyllä he myyvät ravintolan ja pitävät sapattia.
Suhonen pääsi haastatteluun ja eteni hakuprosessin ratkaisevaan osioon, joka oli koeaterian laittaminen. Pelissä olivat kovat panokset: kaikki tai ei mitään.
– En juuri saanut ohjeita, mutta päädyin laittamaan kovatasoisen kolme ruokalajin lounaan, hän sanoo.
Alkupalana oli poroa kolmella tavalla, pääruokana taimenta ja leipäjuustoa uunijuuresten kera. Jälkiruoaksi oli hyydykettä kuusenkerkkäsiirapilla.
– Veljeni vaimo keräsi Suomessa omasta metsästä kuusenkerkkiä, jotka lennätettiin Espanjaan. Siellä keitin niistä siirappia, jonka toin mukanani Osloon, Suhonen kertoo.
.
Paluu normaaliin rytmiin
Suurlähetystössä Suhosen työnkuvaan kuuluu ruoanlaiton koko skaala aamupalatilaisuuksista saunamenyihin ja upeisiin juhlaillallisiin. Ruoka on tärkeä osanen, kun Suomea edustetaan ulkomailla. Vieraina voi olla niin ministereitä ja poliitikoita kuin huippu-urheilijoita ja kulttuurialan vaikuttajia.
– On mukavaa tietää, kenelle kokkaa ja esitellä ruoat, mutta toisaalta kokin rooli ei ole seurustelijan rooli. Kokki on omalla tavallaan erakko, Suhonen miettii.
Pasi Suhosen mukaan työ suurlähetystössä on pitkälti hyvin samankaltaista kuin kokin työ ravintolassa. Tehtäviin kuuluvat niin suunnittelu, raaka-aineiden hankinta kuin toteutus.
– Suuret linjat sovitaan ja päätetään yhdessä, mutta sen jälkeen toteutus on hyvin vapaa, hän kertoo.
Suurin ero on Suhosen mukaan se, että suurlähetystössä tietää varsin tarkasti, monelleko hengelle ruokaa laittaa. Ravintolassa jokainen päivä oli arvoitus. Myös työajat muuttuivat radikaalisti ja Suhonen sanookin palanneensa normaalin elämän rytmiin. Ravintoloitsijana hän oli töissä niin illat, viikonloput kuin juhlapyhätkin.
Suurlähetystössä Suhosen työnkuvaan kuuluu ruoanlaiton koko skaala aamupalatilaisuuksista saunamenyihin ja upeisiin juhlaillallisiin. Ruoka on tärkeä osanen, kun Suomea edustetaan ulkomailla. Vieraina voi olla niin ministereitä ja poliitikoita kuin huippu-urheilijoita ja kulttuurialan vaikuttajia.
– On mukavaa tietää, kenelle kokkaa ja esitellä ruoat, mutta toisaalta kokin rooli ei ole seurustelijan rooli. Kokki on omalla tavallaan erakko, Suhonen miettii.
Pasi Suhosen mukaan työ suurlähetystössä on pitkälti hyvin samankaltaista kuin kokin työ ravintolassa. Tehtäviin kuuluvat niin suunnittelu, raaka-aineiden hankinta kuin toteutus.
– Suuret linjat sovitaan ja päätetään yhdessä, mutta sen jälkeen toteutus on hyvin vapaa, hän kertoo.
Suurin ero on Suhosen mukaan se, että suurlähetystössä tietää varsin tarkasti, monelleko hengelle ruokaa laittaa. Ravintolassa jokainen päivä oli arvoitus. Myös työajat muuttuivat radikaalisti ja Suhonen sanookin palanneensa normaalin elämän rytmiin. Ravintoloitsijana hän oli töissä niin illat, viikonloput kuin juhlapyhätkin.
.
Maku on tärkein
Kokin ammatissa Pasi Suhosta inspiroi elämysten tuottamisen halu ja varmuus siitä, että se mitä tekee on hyvää. Vaatimustaso on korkea.
– Jokaisen annoksen on oltava 110-prosenttisesti onnistunut, hän sanoo.
Suhonen kertoo, että hänen bravuureihinsa kuuluvat marsalkka Mannerheimin reseptillä tehty Vorschmack ja blinit.
– Suomalainen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita idästä ja lännestä. Idän vaikutteet ovat mahdollisesti vieraampia täällä Norjassa, ja niitä on kiva tuoda sille, hän pohtii.
Suhosen ruokafilosofiassa tärkeintä on maku, sekä annoksen ulkonäkö ja visuaalisuus.
– Viime aikoina tärkeäksi on noussut myös se, miten ruoasta saa terveellistä. Aina ei tarvitse käyttää kiloa voita eikä litraa kermaa, vaikka nekin tietysti ovat sallittuja, hän miettii.
Kotikeittiössä Suhosen makunystyröitä miellyttävät eniten suomalaiset kotiruokamaut. Haastattelupäivänä hän on käynyt ostamassa kaalilaatikon ja makkarakeiton ainekset.
Myös luonnon antimet, kuten riista, sienet ja marjat, maistuvat himosienestäjäksi tunnustautuvalle kokille.
Kokin ammatissa Pasi Suhosta inspiroi elämysten tuottamisen halu ja varmuus siitä, että se mitä tekee on hyvää. Vaatimustaso on korkea.
– Jokaisen annoksen on oltava 110-prosenttisesti onnistunut, hän sanoo.
Suhonen kertoo, että hänen bravuureihinsa kuuluvat marsalkka Mannerheimin reseptillä tehty Vorschmack ja blinit.
– Suomalainen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita idästä ja lännestä. Idän vaikutteet ovat mahdollisesti vieraampia täällä Norjassa, ja niitä on kiva tuoda sille, hän pohtii.
Suhosen ruokafilosofiassa tärkeintä on maku, sekä annoksen ulkonäkö ja visuaalisuus.
– Viime aikoina tärkeäksi on noussut myös se, miten ruoasta saa terveellistä. Aina ei tarvitse käyttää kiloa voita eikä litraa kermaa, vaikka nekin tietysti ovat sallittuja, hän miettii.
Kotikeittiössä Suhosen makunystyröitä miellyttävät eniten suomalaiset kotiruokamaut. Haastattelupäivänä hän on käynyt ostamassa kaalilaatikon ja makkarakeiton ainekset.
Myös luonnon antimet, kuten riista, sienet ja marjat, maistuvat himosienestäjäksi tunnustautuvalle kokille.
Trackbacks/Pingbacks